perjantai 5. kesäkuuta 2020

Witchy Travelling Box


Minua on aina kiinnostanut miniasiat.
Normaalia huomattavasti pienemmät käyttöesineet
yms.
Lapsena olisin tahtonut sienen mallisen minitalon :D
Ehkä olen todella ollut maahinen edellisessä elämässä.
-
-
No kuitenkin, Pinterestiä joka-iltaisen tapani mukaan
selatessani törmäsin wiccojen
mini-alttareihin.
Minusta siellä oli viehättävästi toteutettu etenkin
semmoiset tosi vaatimattomat matkakitit
esim. pienen pieneen peltirasiaan josta löytyi
sammalta, kynttilä, raapaisupinta sekä tulitikku sekä ehkä yksi
kivi tai riimu.
-
-
Oman sielun hoitaminen sekä hyvinvoinnin
harjoittaminen ei ole eikä koskaan saisi olla mitään kilpavarustelua
eikä se vaadi juurikaan maallista mammonaa.

Oma mielikuvitus sekä luovuuteen satsaaminen
vie pitkälle.
-
-
Minä tein oman matkaboxin
ajatellen sitä, mitä juuri minä
kaipaan hiljaiseen meditointiin sekä maadoittumiseen.
Tässä hetkessä elämiseen.
-
-
Ostin täältä Tallinnasta askartelukaupasta vaatimattoman
puulaatikon joka on jaettu 9 osioon.
Maalasin laatikon ulkopinnat
Rustic Paintilla joka toi
laatikkoon eläväisen pinnan.
En kuitenkaan tykännyt punapuun sävystä ko. maalissa,
joten tupsuttelin päälle jo aiemmin Sinellistä hankkimaani
ruostemaalia.
Laatikon sisäpintaan tai pohjaan en tahtonut epätasaisuutta
joten ne on maalattu pelkästään ruostemaalilla
josta tulikin tosi kaunis punainen sävy maalipintaan.
Viimeistelin laatikon kaksisävyisillä taikahohdemaaleilla joita
niin ikään hieroin laatikon pintaan, että maalasin pienen
kuunsirpin laatikon kanteen.
-
-
Kävin Tallinnan Loitsukellerissä
hakemassa laatikkooni pienen kristallipallon joita olin siellä aiemmin ihaillut.
Päädyin kuitenkin laavalasiin.
Mustan Obsidiaani-pallon pinnasta
heijastunut hehku kerrassaan
sai minut ihastumaan.
-
-
Ostin myös muutaman paketin suitsukkeita
sekä pieniä mehiläisvahakynttilöitä.
Kotona jaoin suitsuketikun sekä yhden kynttilän kolmeen osaan,
jotta ne mahtuisivat matkaboxiin.
Kynttilöiden keskiosista vuolin sydämen esiin
mun lapinpuukolla.

Minulla oli muutama minimini
lasipullo tänne tuomissa vähäisissä
askartelutarpeissa.
 Pesin pullot ja tein niihin
seetripuu-, sekä kaneliöljyseoksen.
Näin saan reissuun tai luontoon lähtiessäni helposti mukaan
myös lempiöljyni.

Eräästä lokerosta löytyvät itse tekemäni riimut,
eräästä heiluri.
Matkaboxi on myös kätevä paikka säilyttää kiviä.
Sieltä ne ovat helposti ulottuvissa sekä
pölyltä turvassa.

Tahdon kerätä boxiin myös erilaisia asioita
kotimetsistä kun sinne taas pääsen.

Minä voin tuoda oman pienen maagisen maailmani,
metsänpeittoni myös tänne
Tallinnan vilskeeseen.
-
-
Harjoitatko sinä taikuutta?
Onko sinulla maagista matkasettiä ja jos on, niin kuulisin mielelläni lisää.
🖤
-







perjantai 15. toukokuuta 2020

Balayage


Edellisen postauksen päädyttyä julkiseen lukuun,
tuntui kuin olisin laskenut sen ilkeän mustan varjon mun olkapäiltä alas.
Kun se ei ole vaan ohikiitävää ajatusten virtaa,
vaan myös toisena päivinä kaikessa kauheudessaan siinä
 sun silmien edessä sä alat miettimään asioiden eri sävyjä,
 ja mä haluan nyt miettiä kevyemmin.
Kiitos teille jotka jaoitte omia tuntemuksia asian suhteen.
Ikävistä tunteista avautuminen ei ole helppoa, mutta se vapauttaa kummasti ja tuo perspektiiviä asioihin itse kullekin.

 ♥


-
Sitten sitä kevyempää asiaa.
Mulla oli periaatteena 5. vuoden tukankasvatusprosessin jälkeen
että menen hautaan asti oman värisissä karvoissani.
Ilokseni viihdyin värin puolesta loistavasti luomuna.
Ikävä kyllä kymmenistä hiustenhoitotuotteista
huolimatta mun värjäämätön tukka on mahdoton käsiteltävä
 sekä myös kovin ohut.
En enää viihtynyt asian kanssa ja koska en tahdo 
tässä maailmantilanteessa
lähikontaktiin asiakaspalvelijan kuten kampaajan kanssa
( ja koska inhoan sitä että joku tuntematon astuu mun
henk.koht. alueelle),
muutaman kuukauden asiaa hiljaa harkittuani
päädyin tarttumaan supermarketin
värihyllystä Balayage-vaalennukseen.
Kyseessä ei ole mikään luomuväri mutta mietin että tässä
on parannettu omaa hiilijalanjälkeä sen verran tämän kevään ajalla,
ettei mun hiusten raidat sitä jälkeä kauheasti tummenna.
-
-
Kauhuskenaario olisi virtsankeltaiset
palkkiraidat kilpikonnakuvioilla
maustettuna.
Kuitenkin ennen toimeen ryhtymistä
tutkin tuotteen ohjeet tarkkaan
 ja visualisoin mielessäni että minkälaista jälkeä
tuolla harjalla tukkaan mahtaa saada.
-
-

Mulla on kotivärjäyksistä paljon kokemusta.
Ajattelin että keltaiseksi taittava vaalennus
on mun tukassa automaatio.
Raidoitustaitoihin mulla oli kuitenkin orastava luottamus
sillä oon tehnyt niitä tukkaan ennenkin,
tosin semmoisella hupulla ja virkkuukoukulla,
en koskaan vapaalla kädellä.
-
Tämän mukaan minulle on luvassa platinanvaaleaa.

-
Asiaa sen enempää puimatta sekoitin
värjäysaineen ja aloin sutimaan raitoja tukkaan tyvestä n. 1cm
alaspäin aloittaen varovasti, ja painaen latvaa kohti mennessä harjaa
tiukemmin kiinni hiukseen.
Kävin näin lävitse koko tukan niin että olin jakanut 
sen suunnilleen tasan molemmin puolin päätä.
Taakse jouduin kurkkimaan peilin avulla mutta ajattelin ettei sinne olisi
oleellistakaan saada niin paljon vaaleaa kuin kasvoja kehystämään. 

Mulla on tapana ottaa selfieitä uusista kampauksista sekä meikeistä sillä
mun omat ajatukset joskus vääristää
mitä peilistä näkyy. 
Filtteritön kuva sen sijaan ei valehtele.
Sillä aikaa kun väri muhi mun hiuksissa otin siis muutaman
selfien nähdäkseni raitojen tilanteen ja 
huomasin että vaalennus lähtee epätasaisesti ylhäältä alaspäin.
-
-

Näin ollen pariin kertaan kesken vaalennukseen lisäilin raitoja 
kuin myös puhtaalla raidoitusharjalla 
levitin varovasti väriä tyvestä pituuksiin.
-
-

Luulen, että onnistuneen lopputuloksen taustalla
oli juurikin sitten tämä kesken kaiken sutiminen ja kopelointi :D
-
-

Nooh, ilokseni havaitsin että raidoista tulikin puhtaanvaaleat!
Ilmeisesti aiemmin mun blondiväriä
  blondin päälle oli vaan tuhonnut mun oman pigmentin 
niin tyystin että jäljelle jäi vaan kusenkeltaista keltaisella sävyinen hapero
hius.
Täysin omanväriseen karvaan vaalennus tehosi kuitenkin
varsin nätisti.
-


-
Note to self!
Pidä tämä seikka tarkasti mielessä
jos liian pian tekee mieli tarttua
vaalennusaineeseen!
Eiih, nyt täytyy antaa kasvaa nätisti taas omaa
punapigmenttistä
vaaleaa hyvän aikaa.
Mistäs sitä tietää päädynkö raitoihin taaskaan vuosiin,
sillä tykkäsin aiemmin mun juurikasvusta ja luonnollisista ombrelatvoista
ennenkuin ne kasvun myötä hävisi hiusten tasoitusten myötä.
Tai jos vaikka löydän semmoisen ihmeaineen
joka muotoilee ja säilyttää kampaukset
ohuessa käsittelemättömässä
luomutukassa.
-
-
Also, 
sain jäätävän pääkivun vaalennuskäryistä, ihan kuten ennen vanhaan.
Päänahkahan mulla ei myöskään kestä noita aineita ollenkaan
vaan menee rakkuloille.
Tällä kertaa päänahkaan ei koskettu ja 
hienoista kirvelyä lukuunottamatta huuhteluvaiheessa 
toimenpide oli siltä osin kivuton.
-
-
En käyttänyt balayage-väristä itse kuin
hieman yli puolet,
loput laitettiin tyttärelle kun hänen
 on tehnyt mieli kokeilla sävyttäviä shampoita mitkä
eivät tietenkään kurittomaan luomujouheen tartu
sitten millään :)
Silti mulle tuli ehkä vähän turhankin paljon niitä raitoja kun miettii
juurikasvua.
-
-
Aikaa näyttää.




lauantai 9. toukokuuta 2020

Hello Darkness My Old Friend

Kuka minä olen silloin kun kukaan ei näe, 
tai vielä "pahempi"- parempi, silloin kun ketään ei kiinnosta?
-
Tässä ei nautita juhannusyöstä vaan kirotaan limaista rantakalliota kallon halkeaminen potentiaalisena uhkana.
-
 No, en likimainkaan aina niin kovin hyvä ihminen.
-
"Se että sä julistat profiilissasi olevasi esteetikko ja eskapisti
 tai humanisti, ekohippi, whatever,
ei tee sun narsismista yhtään enempi taidetta,
 ei vaikka kuin kaihoisasti tuijotat kaukaisuuteen."
-

-
"Niin koti on aina kuin kaatopaikka
ja sitten postataan chillauskuvia,
siivoaisit joskus saatana."
-
"Mee töihin".
-
Minä kun pitäis imuroida.
-
"Mikäköhän on tuonkin dg. kun se onnen kyyneleet silmissä hyppii random pusikossa.
Varmaan vähintään adhd."
-
-
"Onko nyt varmasti banaanit aseteltu hyvin hedelmäkulhoon sinne taustalle,
 kun otat sen "easy like sunday morning" vitun aamupalakuvasi?"
-
-
"Oot niin trve ai että keräät hikisiä c-kasetteja uusintapainoksia toki, ja 
kieli pitkällä postaat someen että monta tykkäystä saat 
vaikka ethän sinä siitä välitä kun oot niin vitun trve. 
Mutta jos nyt kumminkin vähän."
-
Ilo on kyllä aito, mun lempibändi Kampfar! Mutta hetkessä ois voinut keskittyä näihin ihmisiin, ei pousaamiseen.
Ja huomaa että jätin sijainnin, kun ei oltu missään räkäisessä Tuskassa vaan Tsekeissä oikein.
-
"Jaa, tekotalja olkapäille ja algiz kajalilla otsaan niin oot aito shamaani.
Muoviset tekoripset ja vetyperoksiidii niin truuu luomuscandi.
Ja jossei sulla oo kunnon tissivakoa silikoneilla siihen taljan väliin
vaan ootkin parrakkaampi kaveri, niin ei hätää,
keskiajan "viikinkisymboli" aegishjalmur 
tatuoituna steroidihauikseen, niin voitkin olla yhtäkkiä vaikka mitä,
 ai niin kunhat vaan imitoit tarpeeksi hyvin Einarin vokaaleita."
-
"Onko sulla ollenkaan omia ideoita
 kun kuvistas näkee suoraan kenen profiilista ideat on nyysitty?"
-
Niin, Warpaintteja ei ookaan yhtään ikinä nähty.
-
"Jaa lenkillä taas käyty että pääsee postaamaan
 kuvan random kivenlohkareesta/leppäkertusta
 (she's a brutal beast btw),
tai vaikka ihan jostain koiranpaskasta
 jollei muutakaan nyt ilmesty eteen."
-
Vitusti hyttysiä. En viihtynyt.
-
"Ketään ei kiinnosta sun sata vuotta sitten delannut lemmikkimarsu vaikka se ois kuin ollut sun ainoa ystävä silloin kun vielä yökastelit."
-
Sitten kaikkein hauskimpia ovat itseni kaltaiset nihilistit jotka arvostelee toisia
 ja tästä syystä jäätyy itse kun tajuaa että sulle tehdään hei samalla tavalla.
-
Välillä jopa ihan aiheesta.
 Olen omaa itseäni syyttänyt liki jokaisesta inhottavan ajatuslistani kohdasta, mikä on tehnytkin minusta niin aran sekä itsekriittisen.
Ei, eihän hyvät ihmiset tai tosi ystävät sitä tee 
mutta kun ne semmoiset ovat niin minimaalinen luonnonvara.
 -
Aito fiilis on niin long gone.
-
Näissä ajatuksissa ei oo edes sitä suomalaisten perisyntiä, 
kateutta.
Puhdasta vihaa ihmiskunnan typeryyttä kohtaan kyllä. 
Myös omaani.
-
Kun sillä pahuksen somella ei ole sun tosielämän kannalta mitään merkitystä tai tekemistä!
-
Jollet oo niin onnekas että tienaat sillä oikeasti kylmää käteistä, mikä parantaa sun ja sun rakkaiden elämänlaatua ja ehkä tuo myös onnea.
-
Tänään sitten ihan piruillakseni itselleni pidin puhelimen kangaskassissa sillä aikaa kun samoilin Merimetsässä ja meren rannalla.
Vaikka sormet syyhysi niin pirusti ottaa pari tunnelmallista Galaxyräpsyä keväisestä metsästä.
Kuvat mitkä ei oikeesti kiinnosta kyllä ketään mutta saatpahan nostettua somestatustasi ;
"hei kattokaa nyt kuin reipas mä oon".
-
Se että mä vedän keuhkot täyteen meri-ilmaa ja nollaan aivoni auttaa mun jaksamista,
hetken pilaaminen kännykkäkameralla ei, vaan se tuo uuden stressin.
"editoi, julkaise, äkkiä, sun somessa ei oo ainakaan kahteen viikkoon ollut uutta kuvaa".
-
Aaaargh, mitä pahuksen merkitystä. 
Lupaan itselleni etten enää tuhlaa sekuntiakaan
mun yksityisistä onnen hetkistä.
-
Musta ois niin kivaa olla esim. mun puolison tyyppinen ihminen jota
ei aikuisten oikeasti kiinnosta kiillottaa omaa kruunuaan tai nostaa häntäänsä ylöspäin.
Ennemmin se lurkkii varjoissa ja rakentaa omaa mieluista maailmaansa.
Alkaa tuntumaan siltä että kymmenen vuoden jälkeen mun on tunnustettava että viisaus asuu
todellakin hänessä :D
 -
Arvostan ihan helvetisti Taivaantakojaa ihmisenä.
 -
Kaikesta pahasta mitä maailma on hänenkin naamalle
 heittänyt se on onnistunut säilyttämään sen lapsenmielisen
 ilon muuttumatta kyyniseksi paskiaiseksi jolle
 se oman egon kohotus on maailman napa. 
 -
Silloin kun on terve itsetunto,
ja omat asiat kunnossa,
ei ole syytä muistuttaa omasta erinomaisuudestaan,
vaan voi vilpittömästi nauttia toisten menestyksestä ja
onnistumisista.
-
Mun ajatusmatkani kulkee kohti tämmöistä maailmankuvaa.

Mulla on kaikki nyt hyvin.
Mun ei tarvii korostaa sitä muille
tai kohottaa häntääni.
("Niin, ja siksi toisekseen alat olla niin vanha että ikää näkyy väistämättä jopa
 filtterien läpi, joten katoa ennenku teet itsestäsi ihan pellen",
sanoo se mun mörkö olkapäällä".)
 -
Kun vaan voisin kuunnella mun rakasta kun se sanoo että "oot kaunis
 vaikka lähestytkin jo neljääkymppiä, itseasiassa kauniimpi kuin nuorempana."
 ♥
Mulla on semmoinen valuvika että oon liian levoton.
Koko ajan pitäisi olla jtn actionia, odotettavaa, näpräämistä, luomista,
liikkumista, ostamista, parannettavaa.
-
Mutta mikään ei koskaan tuo euforiaa. Ei aina edes
sitä ohikiitävää hetkeä mitä joskus.
 -
Ja oon nyt kantapään kautta huomannut
 että some ei ainakaan sitä euforiaa esille saa.
-
Some tekee kyyniseksi, joskus naurattaakin toki.
Yleensä hyväntahtoisesta vahingonilosta 
mutta liian usein myös siitä
pahansuopaisuudesta. 
-
Oon viime aikoina ahdistunut suuresti mm. vironsuomalaisten fb-ryhmästä.
 Samanlaista änkyrää kuin kotimaassa ja
piilorasismia isäntäkansaa kohtaan kun itse on ensin
 esiintynyt ylemmyydentuntoisena idioottina.
En suostu tuntemaan hengenheimolaisuutta
for the fucks sake.
-
Oon vähentänyt mun ryhmät/seurattavat/ kaverit jokaisesta mediasta
niin vähiin että siellä pääsääntöisesti on vain
 hyvänmielen tuojia sekä kauniita ajatuksia.
Lähisukulaisista asti on kuule potkittu hevon vittuun.
Vielä kun oppisi olla menemättä esim. Instagramin ehdotuskuvia selaamaan.
Jos siis seuraan sinua somessa niin tiedät olevasi hyvisten joukossa.
Olet jotakin minun makuun aitoa ja uniikkia.
Jos nyt ehkä ihan pienen piston jossain kohtaa tunsit niin shee on ainoastaan inhimillistä.
Kukaan ei oo Seppo syntyessään tai myöhemminkään...paitsi öh, Seppo.
Kuten sanoin , löydän itseänikin mun pahoista ajatuksista.
-
Oon ollut yksinäinen täällä missä ei voi helposti
mennä kyläilemään, saati nyt koronakauhun kuukausina.
Some on toiminut siinä kaksiteräisenä miekkana.
Yhteydenpitoa joo, mutta myös välirikkoja
 ja pahaa mieltä itsestä riippumattomista syistä.
Ja se kulutettu aika ja turhamainen kriittisyys kaikkeen.
-
"Pseudosyvällisiä blogipostauksia on netti väärällään, älä mene
jälleen siihen samaan sontaan",
oli mun ensimmäinen ajatus.
En varmana kirjoita ajatuksiani. 
Mutta.
Fuck it.
 Minua ahdistaa ja parhaiten sen saa purettua
tarttumalla näppäimistöön.
"Tuskin sitä kukaan edes uskoo vaan partaansa hymyilee
 että nyt on pikku nutcasella taas 
hypomania romahtanut masennuksen puolelle."
-
Voisko joku vaikka syöttää syanidia tuolle mörölle mun olkapäällä?
 -
Tahdon ajatella vain iloa kuplivia ajatuksia :D
 -
(P.s. Marie Kondokin lähinnä etoo minua tekoinnostuksellaan ja tekopirteydellään vaikka idea
kaiken kuonan minimoimisesta on loistava ja todellinen puhdistava tekijä.
Ilmeisesti Marien oman nettikaupan kuona on sitten sitä iloa kuplivaa, ainakin Kondon perheelle).
-
En oo niin reipas että iloissani kasasin kaikki meidän huonekalut ja siksi enempää ei tuu ennenku tällaista tarvii. Joudun varmaan kokoamaan omanikin itse :)
Totuus mun uuden eettisen minimalismin taustalla.
-
Niin.
Eihän mun tarvii tätä päästää julki ikinä jollei se tunnu oikealta.
:D 
-
Tämän jälkeen vietän henkilökohtaista somevapaata aikaa.
En postaa mun äitienpäivälahjoja, en ees sitä metsäkuvaa minusta ja tyttärestä.
Ja, omalle äidille soitan vallan henkilökohtaisesti tärkeänä päivänä.
-
Mun saniainen oli täynnä vihannespunkkeja kauniista ulkokuoresta huolimatta.
-
Mun edellistä postausta en mainostanut
 missään mediassa ja kappas se sai kolme kertaa muita vähemmin lukuja.
Kolmannesta siis kiinnostaa mun jorinat senkään vertaa että bloggerissa vierailee.
-
Loppukaneetti.
Nauttikaa yhdessäolosta, 
rakkaan läheisyydestä, hassuttelusta, tyhmistä vitseistä,
 sängyssä syömisestä ja muusta kivasta mitä siellä tehdään eli nukkumisesta,
höyryävän kuumasta kylvystä, suitsukkeista,
hyvästä kirjasta, auringonpaisteesta, puiden huminasta, tunteita herättävästä musiikista,
 kuutamosta, merituulesta.
Niin minäkin.
-
Mmm, salsaa ja nachoja sängyssä.
-
Semmoinen minä olen kun kukaan ei näe eikä ketään kiinnosta.



sunnuntai 3. toukokuuta 2020

She Loved Mysteries So Much That She Became One

Koko nimesi ja mistä se tulee?

Hanna Karoliina.
Molemmat etunimet ovat esiäitien nimiä.
Hanna isänisänäidin nimi,
Karoliina äidinisän isoäidin nimi.
Karoliina oli karjalaismummo,
ja Hannan hautakivessä 
lukee mun tyttönimeni kokonaisuudessaan.
Knut on ainut joka koskaan on kutsunut minua nimellä Hanna, en tiedä miksi.
-
Pituus?

177cm.
Olen pitkä nainen joskin nykypäivänä
näkee minua huomattavasti pidempiäkin ja usein!
-
Mitä katson TV.stä juuri nyt?

The Last Kingdomin 4.kautta.
Tykkään siitä että ko. sarja on reilusti fiktiota
historiallisin vivahtein.
-
Celebrity Crush?

Kyllä mä sanoisin että 
Youtuuberi It´s Black Friday
joskaan ei homolla tavalla.
Tämä nainen on rohkeasti ja ennakkoluulottomasti
  oma itsensä ja luo aitoudellaan sekä hyväntahtoisella
 luonteellaan paljon hyvää ja kaunista
maailmaan ja omaan yhteisöönsä.
Hieno nainen!
-
Haaveeni?

Road tripit,
Norjan vuonot,
Lofootit, Skotlanti, Irlanti.
Henkinen kasvu ja tasapaino.
 -
Puhelimen Taustakuva?

Öinen Vanalinn.
-
Pisin parisuhde?

Taivaantakojan kanssa vietetään 10-vuotispäivää
16.7.2020.
Se on samalla meidän kihlajaispäivä.
-
Silmien ja hiusten väri?

Kuulemma hunajanvaalea.
En ole värjännyt tukkaa 5. vuoteen.
Suunnittelen vaaleita raitoja tho.
Silmät ovat sinivihreät .
 -
Lempiruoka?

Mä voisin bbq-pizzaa syödä elämäni jokainen päivä.
-
Lempilaulaja- tai bändi?

Lempilaulaja lienee Gaahl.
Sen miehen ääni on maaginen.
-
Steelfest Open Air 2019
-
Lempibändien joukkoon
kuuluu jo toista vuosikymmentä
Kampfar sekä Moonsorrow.
Voisin nostaa tähän
 joukkoon myös Saorin sekä Wardrunan.

Enimmäkseen kuuntelen nykyään neofolkia.
Heldom ja Heilung kuuluu ihan lemppareihin.

Meillä on loistava JBL.n soundbar ja subbari olkkarissa,
vahva basso pääsee oikeuksiinsa konemusiikissa.
-
Lempileffa?

Tää on tylsimmistä tylsin kysymys!
 :D
Tuulen Viemää, 
Benjamin Buttonin Ihmeellinen Elämä.
Ekat Pirates of Caribbeanit.
-
Surullisin kuulemasi biisi?

Windirin Likbør.
Se kertoo tietynlaisesta kuoleman etiäisestä.
Tässä biisissä kuuluu myös vahvana toivo.
Ensisuudelma?
   
Englanninkielisessä leikkikoulussa vuotta nuorempi
jonne tais moiskauttaa pusun :D
-
 Oletko koskaan menettänyt ketään?

Ainakin yhden vauvan alun rv.13, 
isovanhemmat.
-
Horoskooppi?

Kaksonen/rotta.
Olen stereotyyppinen molempia.
-
 Paras juttu ikinä?

Musiikki ja luonto.
Rakas ihminen.
Mikään muu ei aiheuta yhtä vahvoja tuntoaistimuksia.
-
Surkein juttu ikinä?

Ihmiskunnan mädät omenat.
Itsekkyys, feikkaus, julmuus.
-
Kuinka monta lasta haluan?

Nämä eivät ole tahdon asioita.
Mulla on kaksi lasta.

Enempää en halua mutta migreenitaipumuksen vuoksi en saa enää e-pillereitä, muovia en kehooni halua jollei ole pakko ja minipillerit ovat saatanasta, joten :D
-
Lempilaji?

Paprikoista keltainen,
eläimistä metsäkauris,
ihmisistä Pohjois-Eurooppalainen,
liikunnallisista patikointi :D
-
Suurin pelko?

Tajunnan hämärtyminen.
Läheisten menetys.
-
Epäsuosittu mielipide?

Mielestäni eutanasian
 tulisi olla vakavin perustein laillinen
sivistysvaltioissa.
-
Syntymäkaupunki?

Hamina
-
Mikä inspiroi juuri nyt?

Okkultismi,
taivaankappaleet.
Murrettu oranssi.
Syksy.
-

-
Addiktio?

Kahvi, some, tuoksuöljyt, suitsukkeet.
-
Mitä odotat? 

Liikekannalle pääsyä.
Syksyä.
-
Unelmaduuni?

Oma
Okkultismiin ja magiaan painottuva 
vanhan tavaran kauppa.
Semmoinen seetripuun tuoksuinen
hämyinen puoti.
Antikvariaatti voisi olla hyvä
kakkosvaihtoehto.
-
Harrastukset?

Kirjoittaminen, valokuvaus, askartelu/DIY,
historiahöpöily.
 -
Biisi jota kuuntelet tällä hetkellä?

Ihan tällä sekunnilla Heilungin Lifalta joku.
Soittolista lähti kun valitsin
Heldomin uuden videon,
Sigran.
-
Milloin viimeksi olet itkenyt?

Toissa illalla vähän. 
Mun SSRI-lääkkeet on loppu :D
-






lauantai 2. toukokuuta 2020

Battle Hymns


Tanska valloitti Pohjois-Viron
1219.
Hieman aiemmin 
Liivinmaa
oli päätynyt saksalaisvallan alle.
Virolaisten kapinointiin kyllästyneenä
Tanska myi omat
alueensa Virossa
Saksalaiselle ritarikunnalle 1350.

Keskiajalta meillä toki täällä on upea
Hansa-kaupunki Rääveli,
Taani Linn joka tarkoittaa
tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.

Tallinna on kuitenkin vain se kirkkain kruununjalokivi.
Pieniä timantteja löytyy edelleen
Ympäri Viroa maaseudun kätköistä.
-
-

Eräänä keväisenä keskiviikkona
me lähdettiin tutustumaan muutamaan
näistä timanteista.

Yleensä liikaa suunnittelemalla
ahdistun ja asiat menevät
happamaksi, joten
ihan siinä autossa
Taivaantakojaa odotellessa googlasin
ns. lyhyen ajomatkan ja pitkän ajomatkan vaihtoehdon
päiväretken kohteeksi.
Meille susirajalla asuneille
sata kilometriä juuri
missään tunnu, joten
päädyimme pitkän matkan retkikohteeseen,
Toolsen ritarilinnan raunioihin.
-
-
Tämä hurmaava linnanraunio sijaitsee aivan meren rannalla.
Se on rakennettu saksalaisen ritarikunnan toimesta keskiajalla
sataman, Rakveren kaupungin sekä teiden suojaksi.
-
-
Liivin sodan jälkeen linnaa
isännöivät ruotsalaiset,
kunnes lopullisesti raunioitui
Suuren Pohjan Sodan aikana
1700-luvun alussa.
-
-
Toolsen linna on Viron pohjoisin ritarilinna, ja
linnan infotauluista
Taivaantakoja lukikin, 
(sillä aikaa kun minä kaitsin Knutia ettei se tipu poteroon
sillä tässä linnassa ei ole minkäännäköisiä
myöhemmin rakennettuja turva-aitoja.)
-
-
että Toolsen linnasta on käyty aktiivisesti vaihtokauppaa
mm.suomalaisten kanssa suolasta, mausteista sekä viljasta.
-
-
Tämä hurmaava linnanraunio toi minulle
mieleen Turun Piispanlinnan
syrjäisen sijaintinsa ja
koskemattomuutensa vuoksi.
Täydellinen ihmismassoja
karttavan
introvertin päiväretkikohde.
-
-
Knutin kanssa nämä retkikohteet
ovat tosiaan tehokkaita, nopeita
täsmäiskuja joten
lähdimme
yhtä nopeasti kotimatkalle kuin
alunperin reissuunkin.
Oli jo iltapäivä eikä kukaan meistä
ollut syönyt vielä juuri aamupalaa kummempaa
joten Taivaantakoja ajoi Rakvereen
etsimään meille syötävää.

En ole ikinä lukenut tai kuullut Rakverestä
sanaakaan, joten yllätys oli siitä
huima että vastaan tuli
Porvoon vanhaa kaupunkia muistuttava
mukulakivien kuorruttama puutalomiljöö!
Ja mikä parasta, keskellä tätä kauneutta
kohosi giganttinen
tanskalaisten rakentama
linna suoraan 1200-luvulta!
Rakveren linna näytti hyvin majesteettiselta
iltapäivän auringossa
Viron lipun liehuessa ylväänä linnan tornista.
-
-
Rakveren alkuperäinen nimi Tarvanpää
tulee viroksi alkuhärkää tarkoittavasta sanasta `tarvas`.
Näin ollen kaupungin 700-vuotisjuhlia varten
linnaa vartioimaan pystytettiin
jättimäinen pronssinen
härkäpatsas.
-
-
Minä kävin kiipeämässä kukkulalle ja kurkin
linnan muureista sisäpihalle joka
nyt korona-aikaan oli suljettu.
-
-
Linnassa toimii museo ja linnanpihalta ilmeisesti löytyy kaikenlaista aktiviteettia!
Tänne on ihan ehdottomasti päästävä uudelleen
kun Covid19-rajoitukset
lieventyvät niin että museot aukeaa!
-
-
Nykyisen Rakveren lähellä sijaitsee myös
muita linnavuoria!
Arrrggghhh, tiedätte
mistä minut kesällä löytää sillä tällä
reissulla ei ollut aikaa enää lähteä
muinaislinnan valloitukseen.
-
-
Olisi hauskaa tutustua näihin timantteihin
samanhenkisten ystävien kanssa.

Jos kaipaat vapaa-ajaltasi muuta
kuin sotamaalaukset poskilla
linnavuorelle kapuamista,
niin Rakverestä näytti löytyvän oikein 
näpsäkän oloinen kylpylähotelli
ja kaunis, moderni keskusta
ja kauppakeskus muotiliikkeineen.
Vain 100km Tallinnasta
Narvan maantietä itään.
-


-



tiistai 21. huhtikuuta 2020

Kivimagiaa

Kun minun varsinainen kotini vaihtui tänne Tallinnaan,
koin tarvetta uusiutua.
Jatkossa en voisi ammentaa
voimaa kotimaan korpimetsistä
tai kuulumisen tunteesta samalla tavoin kuin ennen.
-
Mun lempireitti kotoa Vanalinnaan, Luise tänav. 
 -
Mä uskon että moni henkisen polkunsa
Suomen luontoon, muinaisiin jumaliin
 ja juuriinsa pohjaava
ymmärtää mitä tarkoitan.
-
Kuvat ovat omiani. Ilman leimaa koska why not.

 -
Nyt olemme toisten maaperällä.
Melkein kuin kotona, mutta ei kuitenkaan. 
Olen muukalainen enkä halua tai voi tulla tänne olettaen
 että henkisyys löytyy tästä ympäristöstä itselleni samalla tavoin.
-

 -
Luonnollinen jatkumo mun polulla oli
kiinnostuminen
 kivimagiasta.
Pystyn nimittäin maadoittumaan kivien avulla myös urbaanissa ympäristössä.
Tuntoaisti on mulla luontaisesti yliherkkä,
ja minuun on aina vaikuttanut voimakkaasti kiven
voima, sekä lämpö tai sitten viileys.
-

Lapsena mulla oli tapana tehdä
  eväsleipä ja kiivetä maantien varren suurelle
 siirtolohkareelle seuraamaan autoliikennettä 
Haminan ja Taavetin välisellä pienellä maantiellä.
Vierailtiin sukulaisten mukana Kotkan ja Haminan 
saaristossa paljon, ja saatoin viettää tuntikausia istumalla
rantakalliolla.

Isänäiti oli semmoinen, joka nautti kivien keräämisestä
 ja yhdessä me tehtiin niistä taidetta. 
Me tehtiin kimalleliimalla pahviin tai vaneriin liimaamalla kivitauluja.
Eikä tämä ollut mikään lasten ajanviete vaan mummu teki niitä muutenkin,
ja tosi hienoja!
Kivet oli ihan kotimaan luonnosta tyyliin katinkultaa
 mutta voi että niitä oli jännää etsiä.
Tuliaisiksi reissulta veinkin mummulle milloin
 rantakiviä milloin koristepullollisen hiekkaa
Teneriffan Teideltä.
Me käytiin luokkaretkellä Ylämaan jalokivimuseossa
ja se on yksi mun lapsuuden hyvistä muistoista.
Tahtoisin uudelleen!

Aikuisena sitten nämä omat seikkailut
kalliomaalauksille, riimu,- sekä kuppikiville
ovat olleet tosi tärkeä ja rakas harrastus.
Aina kun vierailen jossain tämmöisessä merkityksellisessä
paikassa, oli se sitten muinaisjäännös
tai ihan vaan itselle mieluisa paikka,
lasken kämmenen kiveä vasten ja ihan silmät kiinni
hetken mietin miltä musta tuntuu ja mitä se tunne mulle kertoo.
-
Viikinkien venehaudalla Ruotsissa
-
Mä liikutuin kyyneliin kun
iskä toi mulle Lofooteilta
meriveden hiomia rantakiviä.
Jotenkin kaunis ele ♥
Lofooteille matkaaminen on mun tulevaisuuden haave,
ja niin kauan kun se ei toteudu, mulla on jo
palanen sieltä itsellä.
-

-
Kivet vasemmalta alkaen:

(Enkeli) Aura kvartsi :
Todellinen platinan ja kirkkaan kvartsin liitto.
Auttaa käyttäjäänsä parantumaan sekä
virittäytymään henkiseen työskentelyyn.

Tangeriini kvartsi:
Saa värinsä rautaoksidista.
Vapauttaa lapsenmielisyyden käyttäjässään.
Auttaa käyttäjäänsä erityisesti henkisen trauman jälkeen.
Se nostaa sielusi värähtelyn positiiviselle tasolle, ja todistaa
että hyvyys vetää puoleensa.
Edesauttaa intohimoa sekä seksuaalista vetovoimaa.
 ♥

Ametisti:
Tasapainottava.
Auttaa pääkipuun.
 Edesauttaa löytämään yhteyden sieluihisi.
Erinomainen meditaatiokivi.
Suojaa pahoilta unilta, rauhoittaa yöunta.

Savukvartsi:
Auttaa juurettomuuden tunteeseen.
Käytetään onnenkivenä mm. muuttaessa vieraaseen maahan.
Maadoittava kivi.
Hajottaa sekä purkaa negatiivisuutta.
Voimistaa eloonjäämisvaistoa.
-
Nämä korukivet eivät niinkään ole olleet mulle merkityksellisiä
aiemmin.
Vierastan chakroja
 ynnä muuta, ja oon
jotenkin mieltänyt aiemmin korukivillä leikkimisen
new-agehömpäksi
tai joksikin wiccailuksi mihin
mä en halua osaa tai arpaa.
"Kuka tahtoo kantaa kiviä hyllyyn pölyttymään"
mietti hän.
 -
-
Orastava kiinnostus aikuisiällä korukiviin heräsi jo muutama
vuosi sitten Tampereen Vapriikin
kivinäyttelyssä johon päädyimme
Birckala-näyttelyn
ansiosta,
mutta viimeinen naula mun kiviin
hörähtämisen arkkuun oli viime talvinen
vierailu Tallinnan vanhassa kaupungissa
sijaitsevaan
Loitsu Kelleriin!
Mikä maaginen puoti,
minne menin suitsukkeita ostamaan ja
päädyin hotellille takaisin mun ensimmäisten
korukivien kanssa.
-
Tämä on Tangeriini kvartsi, joka on saanut värinsä rautaoksidista.

 -
Tai no ensimmäisten ja ensimmäisten.
Mun alkuperäisessä vihkisormuksessa on ametisti,
ja teininä mulla oli laivalta ostetut mustat ja valkoiset kivirannekorut.
Veikkaan että lumikvartsi ja turmaliini.
On mulla lumikvartsinen Astuvansalmen
Artemis-riipus ostettuna
Merimuseosta, Kalevala Korun kolttakoru Onyxillä yms.

Mutta tämmöiset "jonninjoutavat pölynkerääjät"!
Mutta...ensinnäkin,
näitä kiviä on ihana katsella eri valoissa!
Esteettisesti mua viehättää rosoiset käsittelemättömät
kivenpalat tai pilarit,
korumateriaalina ihoa vasten sen sijaan sileät kivet.
Kiviä voi tosiaan hyödyntää korumateriaaleina nyt kun itse
teen osan koruistani. Mieli tekee askarrella aina jos sopivaa luonnomateriaalia
ilmaantuu.
Uuden elämäntilanteen myötä mulla on ollut aikaa kuunnella itseäni, 
ja miettiä luonnollisia rauhoittumis- sekä
keskittymiskeinoja.
Kiven voima on minussa edelleen vahva ja viileä
sileä vuorikristalli rauhoittaakin
mun hermoja mun kämmenellä levätessä enempi
kuin jotkut opioidit.
Kivien merkityksiä on myös mielenkiintoista lukea,
vaikka uskon että ne merkitsevät
eri asioita kullekin.

Ostan mun kivet fiilispohjalta etukäteen miettimättä.
Oston jälkeen on siis hauskaa tutkia
minkälaiset kivet mua veti puoleensa tällä kertaa.
-
Kvartsi- ja turmaliinirannekorut

-
Mun suitsukkeet olivat loppumassa,
ja vastuullisesti pandemian huomioiden
tilasin Loitsu Kellerin nettikaupasta
lisää niitä. Tietysti selasin kivivalikoiman
lävitse ja mukaan ostoksiin tarttui
kaksi kivirannekorua, sekä
reiällinen savukvartsi jonka ehkä liitän mun
Astuvansalmelta löytämiin pieniin luihin riipuksen
muodossa.
Kunhan ne luut saan käsiini toisesta kodista.
Soittivat kuitenkin mulle Loitsu Kelleristä
jotta ilman virolaista mobiilipuh.numeroa
niitä ei voida postittaa
(Omniva-automaattiin).
Sanoin että no prob. mä voin
tulla ne hakemaan jos ootte auki.
-

-
Yritys hyvä siis välttää kotoa poistumista,
toisaalta pääsin tekemään lenkin samalla 3km suuntaansa
ja nauttimaan keväisestä auringonpaisteesta.
Tänään tuntui että Tallinna hymyili
minulle ja otti avosylin vastaan.
Ilma oli lempeä, autot antoivat tietä ja 
maisemat tarjosivat parastaan.
Täytyy kyllä sanoa että tämmöinen väliaikainen turistikato
tekee Tallinnasta viihtyisämmän.
Ymmärränhän minä ettei se saa jatkua.
Nyt jo vanhassa kaupungissa
vastaan tuli monta tyhjää liiketilaa. 

Nyt olen poltellut suitsukkeita sydämeni kyllyydestä.
Hamstrasin mun tuoksurakkautta seetripuuta,
mutta myös uutta tuoksua otin testiin kuten
Appelsiinivanilja, kookos sekä
sitruunaheinä.
-
-
Tosiaan mun "alttari"
 mitä kutsun tässä ees semmoiseksi jotta ymmärrätte pöydän tarkoituksen, ei oo mikään 
wicca-athame-oltava-2cm-pöydän-reunasta-vasemmalle-
viritelma, vaan ihan mun henk.koht. muuttuva kokoelma mulle merkityksellisiä
maagisia juttuja.
Havaitsin silti että oon kerännyt tiedostamatta eri elementit
yhteen.

Maa:
Eläimen sarvi, kivet, kasvit
Tuli:
Suitsuke sekä tuikku, tulitikut
Ilma:
Suitsukkeen savu sekä sulka
Vesi:
Tuoksuöljyvesi jota kuumennan
messinkipadassa.

Muuta huomionarvoista;

Menneisyys:
Kuvat edesmenneistä,
shamaanirumpu
Mamin pitsiliina

Nykyisyys:
Energialamppukello

Tulevaisuus:
Tarotit,
Riimut
Kristallipallo

Oho :D