perjantai 11. syyskuuta 2015

Engulfed by the plague



Kesän 2016 ensimmäiset festarit ovat nyt varma asia :)
Neljännen kerran suuntaan kera Taivaantakojan Hyvinkäälle
Steelfest2016
merkeissä.


Aiemmin miulle livenä kuulemattomia bändejä, jotka haluan nähdä ovat 1349, Sacrilegious Impalement, Ragnarok sekä Azaghal.
Männä festeillä 2015 esiintyi kyllä jäseniä niin Sacrilegious Impalementistä kuin Azaghalista
(Evil Angel & Wyrd). 

Frost rumpujen takana on myös toki kuultu Satyriconin keikalla.
Jos koottaisiin all-stars folkblackmetal-yhtye, tahtoisin ehdottomasti Frostin rumpuihin :D

Ennestään nähtyjä mutta uudelleen odottamiani ovat Impaled Nazarene, Mörbid Vomit, Sawhill Sacrifice, Bölzer sekä Skyforger.
I have waited to see Skyforger again for five long years


Vakkari yöpymispaikkamme hotelli Rantasipi Sveitsi valitettavasti löi lapun luukulle, ja kylän ainoa hotelli on jo ääriään täysi.
Onneksi vissy maistuu, auto kulkee eikä lähimpään kylään ole kovinkaan pitkä matka.
~
I quit using shampoo, and moved on to natural soap. Hair is like a cotton cloud now.
Oon nyttemmin luopunut shampoon käytöstä ja siirtynyt luonnonsaippuaan. 
Luonnonsaippuan ainesosat ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan:
merisuola, oliiviöljy sekä laventeli.
Tämän ko. saippuan Mama toi minulle Kreikasta taannoin.
Tässäpä tulos.
Hiukset tuntuu jännältä. Puhtailta mutta vahamaisilta johtuen luultavasti oliiviöljystä.
Saippuaa myös korostaa miun hiusten taipuisuutta jääden kivasti laineille.
Jos tää on jatkuva lopputulos niin en aio enää siirtyä takaisin shampoon käyttöön.
 Seuraava askel on luopua hiusten kemiallisista muotoilutuotteista.
Tarkoitus ei ole taantua, muuttaa luolaan asumaan verhoutuen karhuntaljaan ja haista hieltä :D
Tahdon vain hieman siirtyä luonnonmukaisempaan elämään.
Sen verran kuin itsestä tuntuu hyvältä.
Kun ei ole mikään pakko tässä vaihtoehtojen maailmassa uittaa itseään kemikaaleissa, 
eihän?
Tytär miun onnekseni jakaa ajatusmaailmani kanssani ja tahtoo myös siirtyä pesemään upeaa pitkää loimulettiään pelkällä saippualla.



***

Steelfest announced their bands for year 2016 yesterday.
There are many great bands that I want to hear live for the very 1st time, but also a lot of bands that I always like to see again.
Skyforger is one that I´ve waited for a long time.
I quit using shampoo and took a photo of the results for now.
It´s not a big thing to try to live a bit more healthy and earthly lifestyle isn´t it?
Good for the children also for sure.

torstai 10. syyskuuta 2015

Historian lehtien havinaa



Maailmalla soditaan. 
Toisaalla vallan, toisaalla uskonnon nimissä.
Ihmisten perusoikeuksia poljetaan ja pieni ihminen tuntuu olevan roskan arvoinen.
Näinä aikoina on hyvä kääntää katse menneisyyteen.
Emme mekään elä lintukodossa.
Historiaan ei tarvitse sukeltaa kovinkaan kauas huomatakseen, kuinka hauraalla pohjalla kansakuntamme vapaus sekä kansallinen identiteettiimme oikeasti onkaan.


Vuosia sitten Taivaantakoja toi minulle lahjaksi muutaman kirjan, jotka hän oli löytänyt eräästä
1800-lukuisesta koulurakennuksesta sahanpurujen seasta.
Kirjat olivat päätymässä purujen seassa imuriin ja sitä myötä  rakennusjätteisiin.
Onneksi Taivaantakoja tiesi että ne kiinnostavat minua suunnattomasti.
Nämä kirjat on painettu vuosina 1913, 1901 sekä 1896.

Suomi eli tällöin Venäjän vallan alla autonomisena suurruhtinaskuntana.
Kansamme identiteettiä sekä olemassaoloa selvästi väheksyttiin ja pyyhittiin olemattomiin painetussa sanassa.
Yllä oleva opus esittelee Äiti Venäjää laajasti, mutta maininnat Suomen suurruhtinaskunnasta jäävät karttaan, jossa esitellään Venäjän vallan alla asuvia eri kansoja.
Kirja on painettu Helsingissä.
Tämä tekee Suomen ohittamisesta ko.kirjassa hyvin surullisen seikan.

Suomensukuiset on kartassa merkitty sivuttaisviivoilla, kuten suomalaislappalaiset sekä samojedit.

Ymmärrettävistä syistä olen kuitenkin aina tuntenut läheistä yhteyttä nykyisen Venäjän vallan alla oleviin alueisiin.
Siellä isovanhempieni kanssa matkailleena ymmärrän ja arvostan tämän kyseisen käsittämättömän laajan alueen eri kansojen historiaa, kulttuuria sekä muinaisia tapoja.

Oma sukuni äidin puolelta on lähtöisin Karjalan Jääskestä.
Isoisäni lähti evakkoon perheensä mukana Viipurista ollessaan alle kymmenen vuoden ikäinen.
Jättäen kotikaupunkinsa taakseen koko loppuiäkseen.

Kuva: Jääski-Seuran kotisivut

Jääski-seuran sivuilla kerrotaan:


"Jääski oli kaksijakoinen pitäjä luovutetun Karjalan alueella, Vuoksen yläjuoksun varrella, nykyisen Imatran ja Joutsenon kohdalla. Jääsken nimi tulee esiin jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323.
Pinta-ala oli 400 km2, josta peltoa 8000 ha, niittyä 300 ha ja kasvitarhoja 40-50 ha.
Asukkaita vuonna 1939 oli 20 800, joten Jääski oli väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin maalaiskunta. Pitäjässä oli 60 kylää ja 18 kansakoulua.

 Talvisota päättyi 13.3.1940. Moskovan rauhassa Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Kannaksen mukana Karjalan pääkaupungin Viipurin ja Laatokan Karjalan sekä vuokraamaan Hangon ympäristöineen. Suomi luovutti paljon enemmän alueita kuin Neuvostoliitto oli sotatoimin kyennyt valloittamaan. Kaikki asukkaat jättivät kotinsa ja siirtyivät jäljelle jääneen Suomen uuden rajan länsipuolelle.

 Rajanvedossa v.1940 jäi 15 % Jääsken pinta-alasta Suomen puolelle. Kunnalla ei kuitenkaan ollut sotien jälkeen elinmahdollisuuksia. Jääsken kunnan rahoilla pääosin perustettiin Imatran kauppala 1.1.1948. Jääsken kyliä oli Imatran ohella myös nykyisten Joutsenon ja Ruokolahden kuntien alueilla. 

 Jääsken kunnan asukkaat osoitettiin Kymenlaaksoon Anjalan, Elimäen ja Kuusankosken kuntiin. Monet Jääsken pitäjän asukkaat muuttivat Imatralle, joka oli lähinnä menetettyä kotia. Tuli tunne, että ”ollaa melkei koton”.

 Oma sukuni päätyi Kymenlaaksoon.
Sukuani asuu edelleen myös Etelä-Karjalassa, mm. Imatralla.
Lähtökohdistani muistutuksena ihossani on kilpitatuointi, jota ympäröi Jääsken vaakunaa kunnioittaen viljanjyvät.

Venäjän Valtakunnan kartta vuodelta 1913.

Kirjan mukana oli myös liki täydellisessä kunnossa oleva kartta.
Tämä odottaa kehystämistään seuraavana.
Kartta tulee ehdottomasti saamaan paikkansa seinältä.

Suomen autonominen suurruhtinaskunta

Kouluissa opiskeltiin myös ruotsia.


Mama puhuu venäjää hyvin. Itselläni venäjän kielen opiskelu on jäänyt kauppiksen pari kuukautta kestäneeseen kurssiin, jossa opeteltiin kyrilliset aakkoset sekä häthätää ne satamiljoonaa erilaista s-kirjainta, jotka ko. aakkosissa esiintyy.





Allekirjoittanut on viettänyt pari viime päivää käpertyneenä sohvan nurkkaan syysflunssan kourissa.
Elämä ehkä voittaa taasen :`)

 Kuumelääkettä isoäidin muinoin venäjänmaalta tuomasta tsaikka-lasista <3
I just adore russian folk music.

***
Several years ago Skyforger gave me few over hundred years old schoolbooks as a present.
He worked one summer in a school which was under renovation.
Books almost ended to a vacuum and away with the trash. Gone forever.
Luckily Skyforger knew that I would be intrested having them.
He found these books buried by sawdust, long forgotten.
They tell much about our nations history.
 Being a part of Russia till year 1917, when Finland became independent.
Our land was totally ignored on schoolbooks, even when the books were printed at Helsinki (our current capital).
That is kinda sad.
So, not very long ago we were fighting for our land and the right of being finnish.
My family from my mothers side is from Karelia, county of Jääski.
85% of Jääski is not a part of Finland anymore, cause we lost most of the original Karelia to Russia after Winter war.
I have travelled in Russia with my grandparends, and I have the ability to see the beauty of Russia too. It´s different tribes and fascinating history. 
Old ways.
As a fact, we as finns are forever bound together some way with mother Russia, even if we would try to pretend something else.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Vampyyreita, aaveita ja outoja voimia




Noin 7-8 vanhana olin jo kirjastoauton vakioasiakas. Kirjastoauto kävi kyläkoululla muistaakseni joka keskiviikko.
Yksi kirja joka on painunut mieleni sopukoihin näiltä ajoilta on Noidan Käsikirja.
Muutaman unettoman yön saatoin viettää kirjaa lukiessani :D
Noidan käsikirja sai myös lapsen mielen kiinnostumaan entisestään historiasta.
 Tässä kirjassa kiintoisinta antia ovat mm. tarinat Mustan Surman aikaisesta Euroopasta. 
(Hyvä muistikeino mistä vuosista puhutaan on norjalainen black metal bändi 1349. Kyseisenä vuonna rutto levisi Norjaan surmaten yli puolet sen väestöstä.) 
Etsin kirjaa omakseni vuosia. Suolaisen hintansa vuoksi se ei kirjahyllyyni päätynyt ennenkuin Taivaantakoja sen minulle taikoi jostakin noin neljä vuotta sitten.
Olo on jokseenkin nostalginen seuraavia lapsuuden suosikkitarinoita lukiessa:


"Koskaan ei saatu selville mikä onnettomuuden oli aiheuttanut, mutta Dufferin oli varma että aave oli pelastanut hänet."
Tarinat etiäisistä ovat totisinta totta niitä itse kokeneille. 
En usko asiaan liittyvän sinänsä mitään yliluonnollisia voimia, mutta uskon että toiset meistä ovat alttiimpia aistimaan asioita, ja ehkä näin myös osaavat varoa ilmassa leijuvaa vaaraa.


" Oman psyykkisen ruumiin näkemistä on kauan pidetty hyvin pahana enteenä- merkkinä uhkaavasta kohtalosta tai jopa kuolemasta. Joskus kaksoisolennot ovat varoittaneet " todellista itseään".
Tämä seuraava oli miun ehdoton suosikki lapsena.
Ghost Riders in the Sky:
" Teksasin tasangoilla on kuultu vauhkoontuneen aavekarjan kavioiden jylyä. Tästä on saatu aihe lauluun nimeltä Aaveratsastajat.
Kummittelu alkoi 1870-luvulla maanviljelijöiden alkaessa asuttaa villiä länttä. Eräällä karjapaimenella oli tapana ajaa karjansa tasankojen poikki. Kerran hän suuttui todetessaan jonkun rakentaneen maatilan reitin varrelle ja ajoi karjansa suoraan tilan poikki. Karja vauhkoontui ja murskasi alleen maatilan kaikki asukkaat.
Sanotaan että vielä nykyisinkin kuullaan kuolinhuutoja karjan paetessa Teksasin taivaan poikki.

Kappale on alkujaan Stan Jonesin käsialaa. Oma suosikkini on ehdottomasti Johnny Cashin versio.
Koska mies mustissa.
Myös mm. Children of Bodom ja Chrome Division ovat tehneet oman versionsa tästä loistavasta kappaleesta.
Tänään miulla on ollut aikaa leikkiä tietokoneella, ja perehdyin yhteen itseäni lievästi 
ärsyttäneeseen asiaan.
Aiemmin käyttämälläni kuvankäsittelyohjelmalla en saanut kuviin edes kunnon vesileimaa.
Pikaisen googlauksen perusteella törmäsin sivustoon nimeltä PicMonkey, jolla on myös veloituksetta tarjolla kaikkea hauskaa kuvien tuunaamiseen.
Näin ollen blogin ulkoasu muuttui myös samalla vastaamaan kuluvaa vuodenaikaa.

My day-at-home look. Basically my everyday autumn/winter look :D
Viitta on puuvillaa. Ostin sen 4,5€:lla Huutiksesta. 
Niin lämmin ja pehmoinen.
Viitassa on myös huppu, joka jäi nyt tällä erää piiloon näistä kuvista.

Pokan pitäminen voi olla yllättävän hankalaa :)



***

I am introducing books I loved when I was growin` up. 
"Supernatural World"
 was one of my favourites while being 7-8 years old. I am so pleased to say that I own this book now a days since my husband found it for me few years ago.
I found nice photoshop programme and played with it a bit.
 I bought that cape couple days ago. It has a big hood and all, love it :)
Well a girl needs her warm clothes for winter :)