sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Aallotar


Aallottaren Tarina

Olen esitellyt ensimmäisessä blogitekstissäni lyhyesti tarinan blogini nimen sekä nimimerkkini takana.

Jostain syystä, kun lopulta tein päätöksen oman virtuaalisen päiväkirjani aloittamisesta, blogin nimi sekä nimimerkkini oli kristallinkirkkaana mielessäni.

Tilannehan ei aina ole ollut läheskään sama.
Nuorempana avattarien sekä nimimerkkien luominen tuotti suurta tuskaa.

Tähän nimeen olen kuitenkin syntynyt.
Se on aina elänyt minussa.




Edesmenneiden isovanhempieni ja tätä myötä myös äitini tyttönimi on suoraan
suomalaisesta meren jumala Ahdista.

Aallotar on Kalevalassa Ahdin tytär.

Kun menin naimisiin Taivaantakojan kanssa, otin hänen sukunimensä.
Rouva A. On wanhan Suomen kielellä Aallotar.

Se on tähtiin kirjoitettu.


~
Kalevalassa:

Vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki:
"Vellamo, ve'en emäntä, ve'en eukko ruokorinta!
Tules paian muuttelohon, vaattehen vajehtelohon!
Sinull' on rytinen paita, merenvaahtivaippa päällä,
tuulen tyttären tekemä, Aallottaren antelema:
minä annan liinapaian, panen aivan aivinaisen;
se on Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä. 
 
  
" Tuulen Tytär/ Soturin tie" on itselleni yksi tärkeimmistä Moonsorrow´n kappaleista.
Jos mun sieluni olisi musiikkia se olisi tämä melodia. 


Kerran näin ohimennen telkkarissa erään palkintogaalan kiitospuheen.
En valitettavasti muista tätä varttuneempaa naisnäyttelijää nimeltä, jonka kaunis kaunis lause jäi vuosiksi päähäni kaikumaan, mutta kiitospuheensa alkajaisiksi hän kuitenkin totesi;

” Elämä on kuin kaunis uni syntymän ja kuoleman välillä.”

( Taivaantakoja oli tehnyt muuten ennen tapaamistamme biisin ” Between Death and Dying”
jonka löydät  postauksen lopusta ).

Lause osui suoraan sieluni sopukoihin vahvalla realismillaan.

Onhan meidän jokapäiväinen tuttu ja totuttu arkemme rutiineineen pelkkä illuusio.

Kaikki muuttuu elämässä silmänräpäyksessä, eikä muutoksen jälkeen mikään palaa ennalleen enää koskaan.

Olen tämän muutoksen kokenut ja rakentanut sen varaan itseni aina uudelleen ja uudelleen.

Näin ollen elämäni tarina sai nimekseen Aallottaren Uni.

Kuitenkin kansanperinteestä juontuvat nimet ovat vapaata riistaa, ja niin kuuluukin olla.

Mitä enemmän ihmiset kiinnostuvat juuristaan ja viehättyvät Suomen poikkeuksellisesta menneisyydestä sitä pidempään pakanaperinteet sekä muinaisuus kulkevat kanssamme tulevaisuuteen.

Huomasin virtuaalista kuvapankkiani tutkiessani että kevät, Kalevalan päivä tai puhdas sattuma näyttää luoneen bloggeriin uusia Aallottaria eri etuliittein. Näin ollen vaihdoin nimimerkkini oikeasta etunimestäni takaisin Aallottareksi.

Koska en voi olla kukaan muu.

Silti Ahdin neitoja valtamereen mahtuu.

~Savuavaa pääsiäistä kaikille~


Story of Oceanide

I have shared the story behind my blog´s name and my avatar shortly here when I started this virtual diary january 2015.

When I had made my decision of starting this website, the name was chrystal clear in my mind.

I'm
 born to be
Aallotar.
That Avatar or alter-ego has always been in me.

My past grandparents and of course my mothers maiden name is directly from the old Finnish god of the sea ” Ahti”.

Aallotar is the daughter of Ahti in our National Epic Kalevala.

When I married Skyforger, I took his last name, and so I became mrs. A.
And Mrs. A is Aallotar in old Finnish.

So it was written in the stars.


In the same poem in Kalevala there are mentioned ” Tuulen Tytär” ( Daughter of the wind) and Aallotar ( Oceanide).

” Tuulen Tytär” was one of the first Moonsorrow songs I ever heard, and if my soul would be in the form of played music, it would be that melody.

Years ago, I saw a clip of some gala, where an female actress who´s name or face I do not remember said this sentence when she started her speech;

” Life is like a beautiful dream between birth and dying”

( Funny coincidence, my husband had made song ” Between Death and dying” with his band before we met).

That sentence of that actress struck straightly to my core with it´s ruthless realism.

Yet our comfy everyday life is only an illusion.
It could be gone in a blink of an eye, and everything is most certainly different after that blink.

I have experienced that blink and build myself together over and over again.

So, that way my diary got it´s name Aallottaren Uni- ” Dream of Aallotar”.

Yet names and places of our ancient history, real or fiction one are all free to use, and that is the way it should be.

Our Ancient gods and old ways keep living when more people found them attractive.

I was glad to notice that spring had raised new oceanides into the world of blogs.

Yet I cannot publish my texts under any other name, there for I changed my avatar back to just
” Aallotar”.

Cause she is who I am.

That does not mean that there wouldn´t be room for other Oceanides.
There is planty of room in the Ocean.

~ Smoking easter to all of you~



2 kommenttia:

  1. Aallotar on aivan hirvittävän kaunis nimi. Oli mielenkiintoista lukea, mistä se on peräisin. :)

    VastaaPoista