lauantai 11. helmikuuta 2017

Erämaan Asukkaat


Hiljattain matkasin mielessäni muinaisten matkassa
aina 1600-luvulle Vehkalahden salomaille,
esi-isieni asuinpaikoille.
Luin kirjan
"Pyhällön Kylähistoria"
viimeksi alakouluikäisenä.
Tiesin kirjan olemassa olosta siitä lähtien kun
sen kirjoittaja kävi haastattelemassa isovanhempia minun mummolassa
joskus 90-luvun puolessa välissä.
Siksi tämän löytyminen tuntui oikealta lottovoitolta.
Tämä postaus käsittelee äitini sukua hänen äidin puolelta.
~
~
Vehkalahti on saanut nimensä nykyisen Haminan Kirkkojärven
aikaisemmasta
nimestä Vehkalahti, koska sen rantaliejukoissa kasvoi runsaasti
vehkaa.
Vehkalahden koilliskolkassa asuivat salomaiden asukkaat.
Muiden muassa Ihamaalaiset sekä Pyhältöläiset.
(Nämä kaksi vierekkäistä kylää muodostavat kotikylieni kombon.)
Kivikaudella, jolloin merenranta oli Pyhältöläisiä 
lähimpänä Paijärven kylän kohdalla (~ 15km?),
liikkui metsästäjiä sekä kalastajia
myös minun kotikylieni alueella.
Pyhällöstä on löydetty yksi tasataltta.
Sillä koverrettiin ruuhia umpipuusta.
Ihamaan Koskelta
löydetyllä kivinuijalla taasen oli surmattu erämaan petoja.
Rauta-kauden esineistöä Pyhällön alueelta ei ole löydetty joten on oletettava että seutu on asuttu vasta 1200-1400-luvuilla.
Nimi Pyhältö tarkoittaa
erämiesten pyhää paikkaa tai kaskenkaatajien sanontaa
"pyältää" eli kuoria puuta kaskea varten.
Kylänä Pyhältö mainitaan ensimmäistä kertaa
historiankirjoissa vuonna 1544,
jolloin voudit ovat tileissään ilmoittaneet tämän nimisestä kylästä.
Tähän saakka Ruotsin kruunu oli omistanut nämä syrjäiset vailla vakinaista asujamistoa olevat erämaat.
Minun esi-isäni äidinäidin puolelta asettuivat kylään 1600-luvulla.
~
One´s Poika or Tytär (Son or Daughter)  was our surname/on the side of a surname
 ~
Yllä olevassa sukupuussa korostettu nimi,
Mauri on minun Mamini,
isoäitini isä.Parosen tila kuului Pyhällön kolmen ratsutilan 
joukkoon 1600-luvulta lähtien.
Ratsutilat olivat varakkaita tiloja, joilla oli antaa ratsu ja mies sotatoimiin.
Vehkalahden kirkonkylältä
Lappeenrantaan kulkeva tie on rakennettu 1600-luvun lopulla.
Uudenkaupungin rauha vuonna 1721
siirsi Viipurin Venäjän vallan alle.
Korvikkeeksi Ruotsi rakensi linnakkeita niin Haminaan
kuin Lappeenrantaan. Tätä myötä tämä Pyhällön sivusta kulkeva tie nousi arvossaan.
Kruunun korkeiden matkustavaisten tarpeisiin 
oli järjestettävä kyyti että huolto.
Näissä merkeissä Pyhältöön syntyi 1720-luvulla
kestikievari.
~

 ~
Muita virstanpylväitä pienessä kylässämme:
- 1551 21 asuintaloutta.
- 1694 23 asuintaloutta.
- Kansakoulu, samainen jossa minäkin olen ala-asteeni käynyt, perustettiin Pyhältöön
vuonna 1886. 
-Nuorisoseura 1896.
~
Pyhällön nuorisoa ~1940-luvulta. Tummatukkaiset nuoret miehet olivat Mamini veljiä.
~
- Kunnalliskoti "köyhäintalo" 1890.
- Kauppa 1890.
- Posti alkoi kulkemaan hevosvoimin Pyhällöstä 1890-luvun alkupuolella.
Hevospelillä matka Haminaan kesti 3½-4 tuntia.
Talvimyrskyssä pelkkä menomatka jopa 7 tuntia. 
- Venäjän vallankumouksen seurauksena perustettiin myös Pyhältöön yksi Kymenlaakson ensimmäisiä suojeluskuntia 22.10.1917.
- Marttakerho perustettiin 22.10.1919.
- Sähköt vedettiin kylään vuonna 1924.
- Viljam Liikkanen aloitti linja-autoliikenteen Pyhällöstä Haminaan
(ent. Vehkalahden kirkonkylään) vuonna 1925. 27km:n matka kesti alkuvuosina autollakin toista tuntia.
~
~
- Ilmavalvontatorni perustettiin 7.2.1940.
Uskoipa Mamini nähneensä pikkutyttönä metsään venäläisten koneesta laskuvarjolla loikanneen desantinkin.
Harmikseni minulle ei ole enää ketään kertomassa tarinaa siitä millaisia
nämä tämän sukuhaarani esi-vanhemmat olivat.
Isoäitini kertoili useasti lapsuudestaan sota-aikana,
mutten muista hänen ikinä kovin tarkasti kuvanneen vanhempiaan tai isovanhempiaan.
Millaisia he olivat ja mitä he asioista ajattelivat.
Sukupuussakin näkyvän "Helmi-tädin" muistan
kukkaseppeleiden ja arkunkannen peittämänä
vanhana rouvana sateisella hautuumaalla.
Samalla jossa nämä esi-vanhempani Mamini ja Pappani mukaan lukien
lepäävät.
Minulla on tämän kirjan tiedot kotikylistäni, äitini muistamat tarinat
sekä muistot lapsuudestani näissä samoissa maisemissa
joissa niin moni kaltaiseni on jo ennen minua kulkenut.
Minun olemassaoloni aikana vain hiljaisina varjoina
kyläteillä,kotimetsissä, sekä kaiverruksina kylmässä graniitissa.
Suvun historiaa tutkiessa tuntuu kuin omaan sieluun
liittyisi osasia lisää,
Tuonelaan kulkeneista läheisistä.
Silti niin kaukaisista.
Muinaisista.
~
Minä ja yksi Miljoonasta Linnunpöntöstä (Peikkotytön).
 ***
A little story about my
home villages, history trivia
and my ancestors from my mothers side.
You can see from our family tree that it goes all the way to
17th century.
Most of them lived their lives at those same
woodlands than I.
Before our time
Finns
had only their father´s name,
like it is still a habit in Scandinavian countries.
(Nilsson, Svensson, Haraldsson) .
So many words that I do not know how to translate so
I can only offer that hilarious Google translator for now.
Peikkotyttö made a birdhouse when she
participated on
"Miljoona Linnunpönttöä" project.
We gave it to my
mother since we already have one
birdnest at our
backyard.
Today me and Knut visited
my Mother and of course had to take a birdhouse selfie
even though it is nearly -10 celsius out there.
Feels already like spring cause we had -19 last week :p
~


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti