sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Metsän Ehtoinen Emäntä

Toukokuun alku 
on tunnetusti
jumalatarten
juhlaa. 
~

~
Mitä oivallisin aika Tapion vaimon pukeutua
nimensä mukaan Metsän Ehtoiseksi
Emännäksi, joka tunnetaan
Suomen mytologiassa nimellä 
Mielikki.
~
~
~Naavapartainen Tapio ja hänen puolisonsa Mielikki~

Parrakas metsän valtias Tapio käyttää korkeaa havuhattua ja naavaturkkia.
Tämä hämäräperäiseksi kutsuttu haltijaolento on usein kuvattu yhtä pitkäksi kuin puutkin.
Metsän eläimistä huolehtiminen oli Tapion varsinainen tehtävä,
mutta hän toimi myös metsänhoitajana ja puiden siementen kylväjänä.

Tapio asui kansoineen Tapiolassa, jota toisinaan kutsuttiin myös Metsolaksi.
Paikka sijaisi Sysimetsän pimeydessä.
Metsän valtiaan asuinsijat tunnisti helposti
Tapion pöydästä.
Se oli matala, tiheäoksainen, tasalatvainen kuusi, joka oli kasvanut
leveyttä, mutta ei pituutta.
Entisaikaan Tapion pöydälle uhrattiin riistaonnen takaamiseksi.

Tapion aikaansaannoksina pidettiin puiden latvoissa viuhuvaa tuulta,
siinä missä kevättalven myrskyjä jolloin Tapion sanottiin puivan riihtään.
Haltijan kiihkeätempoista luonnetta kuvaa hyvin se, että kuusien runkoihin tarttui Tapion parrasta naavaa, kun Tapio viiletti vauhdikkaasti tiluksillaan. 

Tapiota pidettiin ihmisenkaltaisena olentona, joka saattoi saapua vierailemaan metsämiehen nuotiolle iltahämärissä.
~
~

Jos Tapion suututti esimerkiksi pyytämällä liikaa riistaa, hän kosti sen eksyttämällä ihmisen tai kotieläimen metsään.
Onneksi Mielikki oli taitava lepyttämään miestään, kun tämä oli pahalla tuulella ja usutti luonnon voimat metsämiehiä vastaan. 
~
~
Tapio oli varakas herra, jonka sanottiin omistaneen kolme linnaa ja raha-aitan.
Tapion puoliso Mielikki kantoi vyöllään asumuksen kultaista avainta.
Hänen tehtävänään oli hoitaa metsän taloustyöt, eli siivous, koristelu ja kaunistaminen.
Työn tuloksia, metsämaiseman kauneutta metsässä liikkujan oli suotuisaa kehua.

Metsän emäntä oli taitava parantaja.
Hän keräsi metsän parantavat lääkekasvit tarkasti talteen, ja niinpä hänellä oli rohtoja paitsi metsän eläinten, myös ihmisten vaivoihin.
Mielikin käyttämiä kasveja olivat mm. kanerva ja kataja.
~
 ~
Metsänemännän pukeutuminen vaihteli mielialan mukaan.
Toisinaan hänellä oli asusteina sininen viitta ja punaiset sukat.
Hän näyttäytyi ihmisille harvoin, ja silloin kun hän sen teki,
hän pukeutui usein huvikseen Tapion turkkiin tai havuhattuun.
Silloin kuusikossa näytti kulkevan vain puolihöperö vanhus, joka laski mättäiden marjoja.
Kulkija ei voinut tietää, että
metsän ylväs valtijatar oli tutkimassa tulevaa mustikkasatoa.
~
 ~
Hauskaa Walpuria, Beltanea, Toukojuhlaa
itse kullekin säädylle.
(Toukojuhlassa
 Muinaissuomalaiset polttivat helavalkeita 
pahojen henkien pois ajamiseksi.
 Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin.)
Lainaukset kirjasta:
~

6 kommenttia:

  1. Kaunis Gootti-Mielikki )O( Hyvää Toukojuhlan aattoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Niina ♥ Mmm, ei mustanpuhuva vaatehuone saa estää luovuutta :D

      Poista
  2. Kyllä on varsin ehtoinen emäntä ;D Kuvissa on ihana tunnelma! Mielikki on yksi omista suosikkihahmoistani kotimaan mytologioissa ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Mielikki bluecloak, healer of the ill and sad" ♥ Varmaan aika monen Nightwish-fanin mielestä Mielikki on bestest :)

      Poista
  3. Ihania kuvia ja kaunis Mielikki<3 tuo metsäkuva on suorastaan lumoava. Mielikki kuuluu myös mun suosikkeihin mytologiassa vaikka itseni miellän enemmän Louheksi..hyvä ja paha noita..hih:D -Metsänpeikko-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikissa meissä asuu molempi jumalattarista, hyvä että paha.
      Jos mie saisin mieltää itseni metsän otukseksi, olisin Ajattara ♥

      Poista