sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Luonnottaren Armoilla


Hei ♥
Blogi, lempilapseni
 virtuaalimaailmassa,
on ollut
täysin hiljainen ja hylätty koko toukokuun.
Tämä kevättalvi joka vasta hiljattain on antanut merkkejä
rautaisen otteensa lipsumisesta
on ollut hyvin raastava
henkisesti.
~
 ~
Tänä keväänä olen kohdannut paljon surullisia asioita.
 Kun minulla on ahdistunut olo, vetäydyn kuoreeni kuin simpukka.
Myös läheiseni tietävät tämän ja minua hävettää myöntää kuinka kaltoin kohtelen kaikkia ihmissuhteitani kyseisessä mielentilassa.
Erakoitumiseni alkoi osoittaa jo merkkejä siitä,
etten kohta pääsisi yksin kotoa edes käymään ruokakaupassa.
Jotain oli siis tehtävä.
Pakotin itseni ihmisten ilmoille.
Avasin uudelleen some-kanavani enkä
anna enää itselleni lupaa sulkea niitä.
Otin tehtäväkseni kysyä ihmisiltä ympärilläni;
mitä sinulle kuuluu?
Ja rohkeasti myös ottaa asiakseni tavata ihan ystäviä, joita en
ole niin pitkään aikaan nähnyt.
Kotona, kun taivaalta ei ole tullut lunta,
ja välillä vaikka on tullutkin,
~
Vappuaaton aatto x)
 ~
olen laittanut riimutarhaa ja terassia kesäkuntoon.
Puutarhaa kuvailen enempi sitten kun kevätkukkaset uskaltautuvat
puhkeamaan kukkaan.
Istutushommia täytyi tehdä puutarhan sijasta keittiössä, oli niin kylmä
että taivaalta leijaili lumihiutaleita.
~
 ~
~
Ryöväriorava Ragnar, jonka yhytin hirven leukaluu suussa terassiltamme x)
~
Samaa pyrin tekemään myös ylitsepursuavalle buduaarilleni.
Otan kaiken hyödyn irti somekanavista
joiden negatiivisiin puoliin minulla on ollut tapana takertua, ja olen pyrkinyt muuttamaan ne positiiviseksi.
Näin ollen olen myynyt vanhoja vaatteitani ja tavaroita
FB:n Goottikirppiksellä.
Myynti yllätti iloisesti, ja
sain uusittua kesägarderoobiani oikein isolla kädellä.
Tämmöisiä laitoin tilaukseen EMP:ltä & Deadfinelta.
Pentagrammi-harness ja mokkanyörimekko olivat hetken mielijohde,
muut semmoisia joita ei yrityksistä huolimatta ole
 pariin vuoteen tullut second handina vastaan.
Joskus jopa innokkain kirppistelijä joutuu antamaan periksi ja maksaa
moninkymmenkertaisen hinnan.
Grrrr.
Tässä värikäs kesägarderoobini:
~

~
 ~
Erästä bändipaitaa myydessäni tuli ostajan kanssa puhetta Steelfesteistä,
jolloin hän tuumasi sen olevan jo ensi viikolla.
Olin että, MITÄ?
Ensi viikolla!
Steelfest on perinteinen kesän avaukseksi muodostunut rituaali tässä perheessä,
enkä todellakaan ollut sisäistänyt sen olevan jo ihan nurkan takana :D
~
 ~
Viikonloppuna otimme pienen harjoitusreissun
festareita varten, ja kävimme
Ääniwallissa Helsingissä Barathrumin
Fanatiko-levyn
julkkarikeikalla.
Saturnian Mist saatanallisine rummutuksineen
lämppäsi pääpumppua.
~
~
Uusi mekkoni, KillStarin Sorcery Hood dress pääsi
käyttöön samana päivänä kun se saapui.
~

~
Levy kuulosti livenä sen verran hyvältä,
että se päätyi levyhyllyymme asti.
Ostin myös "siistiin" takkiini
Barathrumin pinssin edellisten seuraksi.
~
~
Näinpä näin.
Hengissä siis ollaan,
ja toistaiseksi pysytään.
Ensimmäiseen kesälomaan
ei ole enää pitkä aika.
Silloin energia riittänee myös uusiin postauksiin.
Ehkä jopa videoiden tekoon.
kuka tietää.

Aallotar
~




7 kommenttia:

  1. Ei ole totta! TAAS oltiin samalla keikalla, enkä bongannut sua sieltä! Nyt kyllä, pakko skarpata tulevaisuudessa ja tulla vetämään hihasta tilaisuuden tullen. Hienoa, että olet onnistunut kääntämään negatiivisen positiiviseksi. Toivottavasti pian ahdinko siitä helpottaa. - A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Outoo :D Hilluin kuitenkin tuossa rituaalikaavussa siellä :D Siellä ei ees ollut hirveen paljoa porukkaa? No mutta, Steelfest on ens viikonloppuna ;)

      Poista
  2. Voi,tunnistan itseni niin tuosta sun kirjoituksesta. Itselläni ollut tuota samaa että olen erakoitunut viime aikoina. Vaikka tykkään tavallaan keväästä mutta lisääntyvä valoisuus ahdistaa mua. Olen lokakuussa syntynyt ja olen syksyn lapsi. Tiedän monia joita taas syksy ja pimenevät illat ahdistaa mutta itse herään aina syksyllä henkiin. Rakastan sitä hetkeä kun pääsen sienimetsälle (syksyisin melkein asun metsässä) ja sateiset pimeät illat kun voi sytyttää tuikkuja palamaan. Syysmyrskyt kun sade ropisee ikkunaan. Sisällä lämmintä ja tunnelmaa ja vielä jotain ihanaa ruokaa ja iso muki teetä. Kevät on mulle ollut aina vähän vaikea aika. Kesällä helpottaa kun on lämmintä luonto on kaunis. Kun nyt vaan tulisi se kesä. Kauniita kuvia taas kerran. Mukavaa keikka viikonloppua ja sitä odotusta<3 -Metsänpeikko-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulee niiiin ikävä syksyä tätä kommenttia lukiessa ♥

      Poista
    2. Eilen illalla täällä suunnalla tuli äkisti hämärää ja alkoi sataa vettä. Mulla oli onneksi hyvä syy lähteä ulos kun piti käydä äidin luona ottamassa lippu pois tangosta. Ja tietynlainen"hullu" kun olen niin kunnon sadetanssin vedin. Oli vaan niin ihanaa se hämärä ja sade. Kerrostalon pihalla se voisi herättää hilpeyttä ja saada sen tietyn leiman otsaan. Tosin uskon että mulla on jo sellainen :D Np illalla sitten oli ihana hetki kun oli sisällä hämärää ja poika söi iltapalaa ja mä join ison mukin vihreää teetä ja oli pakko vielä ottaa pala kääretorttua jonka tein äitienpäivää varten. Uni tuli iltasatujen jälkeen hyvin :)

      Poista
  3. Wow, sounds like a fun gig.I love what you have done with your balcony. The kill star dress looks amazing.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yes it was a fun gig, and should be a fun festival :) Thank you Sarah ♥

      Poista