torstai 31. elokuuta 2017

Ihr Wolfe, Erhebt Euch!

Wolfszeit 2017
 ~
Lähdimme matkaan torstaina aamulla
puoli kahdeksan aikaan.
Jätimme oman auton junaradan varteen Martinlaaksoon
josta hyppäsimme lentoasemalle menevään junaan.
 Lento Helsingistä Berliiniin
nousi siivilleen noin tunnin aikataulusta jäljessä
eli hieman ennen puoltapäivää.
Tavaroita kuten hammasharja, shampoo yms. ei ollut paljoa mukana
koska pelkät käsimatkatavarat ja kun "kaiken tarvittavan saa ostettua Saksasta"
tuumasi Taivaantakoja.
Eh, noup :D
Berliinistä vuokrasimme
etukäteen meille varatun auton ja lähdimme
yli 270 km.n roadtripille 
mm. ohi Leipzigin
kohti määränpäätämme
Thüringenin provinssia
sekä Ziegenrückin kaupunkia
jossa hotellimme sijaitsi, että
Crispendorfin kylää
jossa Wolfszeit 2017
järjestettiin.
~

~
Thüringen ei alueena
ole ehkä yhtä jylhää
kuin Baijeri, tai yhtä
industriaalisen kaunis kuin 
Düsseldorf, mutta
oma viehätyksensä jopa
hieman espanjalaistyylisessä
miljöössä lieni.
~
~
Toki meillä Pohjolassa on maailman
parhaat korpimetsät, mutta
leuka loksahti hämmästyksestä sijoiltaan
kun nämä valtavan korkeat kuuset
iskostuivat näkökenttääni.
Idyllinen Ziegenrück hotellihuoneen ikkunasta katsottuna
~
Torstaina ei ehditty kuin heittää pikaisesti kamat hotellille,
ja lähdettiin välittömästi kohti Crispendorfin
Ferienlandia jossa
festarit olivat alkaneet virallisesti jo keskiviikkona.
~

 ~
Jollei telttailla halaja,
niin auton vuokraus tms. toimivat kyytijärjestelyt on aika pakollista toimintaa
Wolfszeitiin osallistuvalle.
Se nimittäin järjestetään
saksalaiseen tyyliin keskellä ei niin yhtään mitään.
Paitsi synkkää Itä-Saksalaista metsää.
~
Pääkallopaikalla
~
~
Alkajaisiksi kevyttä döödistä
Cryptopsyn muodossa..
~
~
Olin tuominnut Carach Angrenin jonkinasteisena
COF wannabeenä ja chickmetallina,
mutta livenä tämä
hollantilaispumppu todella löi luun kurkkuun.
Whoaah kuin hienoa!
Carach Angren
~
Seuraavaksi esiintyi
yksi eniten odottamistani
pumpuista,
iki-ihana Belphegor
Helmuthin herkällä tulkinnalla,
köh..
~
Belphegor
~
Torstain päätti Finntroll.
Bändi istui meidän vieressä lentokoneessa,
eikä ainakaan samalla lennolla näkynyt hirveesti
enempää porukkaa Pohjolan perukoilta
ko. festareille olleen.
~
Finntroll
~
Haaveilua perjantai-aamusella.
~
~
Lämpötilat huiteli 26-30 celsiuksen tietämillä päiväsaikaan mutta
pimeän tullen, joka tuli aina yllättäen olikin äkkiä yllättävän viileää.
~
~
Mun tukkajumala Tapio 
mainosti kotimaan parasta festivaalia
perjantain kunniaksi.
~
~
Miun sydän on edelleen riekaleina
tästä seuraavasta...
Kampfar ilmoitti
kyseisen keikan
olleen heidän viimeisensä
live-esiintyminen.
Ikinä.. :(
Byääääh!
Kampfar noooo!!!
~
~
Täytyy olla onnellinen ja kiitollinen
näistä kahdesta upeasta livekeikasta joita
pääsimme todistamaan.
Tällä vaatteella tulee olemaan miulle suunnaton tunnearvo
tulevaisuudessa kun sillä on se jo nyttenkin.
Miun ensimmäinen ja varmaan viimeinen
Kampfarin paita..
Postaan ostoksista myöhemmin lisää,
kun olen modannut nämä
paidat mieleni mukaisiksi.
Alla pilkottava paita
on Belphegorin
Baphomet-paita.
Olen vuosia etsinyt oikeanlaista
vuohijumalan
kuvaa ja nyt vasta myönnän löytäneeni sen oikean
 ~
Alestormin aikana taivas repesi ja Ukkonen
iski Wotanin maille.
Räkäposkellahupihumppaa oli kiva kuunnella
merchiteltan suojassa samalla hyviä löytöjä tehden ;)
Tykkäsin kyllä parista biisistä.
Sunk`n Norwegian oli ihana raikas
näkökanta tälle kaikelle viikinkitrendille joka
on erään tv-sarjan myötä nostanut esiin jos jonkinlaista tahtoo-olla-pohjanmiestä .
Mexico oli myös varsin menevä rallatus.
~
Alestorm
 ~
Ei jaksettu katsoa Equilibriumia
Blut Im Augea kauempaa kun ei oikein
tuo taustanauhameininki sytyttänyt.
Pyrot oli hienot keikan alussa toki..
~
Equilibrium
~
Mieluummin mentiin tanssimaan sateessa
ja Immortal pousaamaan
kuin Abbath konsanaan :D
~
Ooh whatta lightning
~
No need for excorcism I swear ;)
~
~
Lauantai oli esiintyjien osalta
kuivin päivä festareilla ja saavuimmekin hoodeille
vasta iltakuuden aikoihin.
Aiemmin päivällä ajelimme Saalefeldiin n. 20 km.n päähän
ostamaan tuliaisia ja
muuten vaan hengaamaan.
~
Helrunar muistaakseni
~
Naglfaria Taivaantakoja odotti eniten
koko festareilta ja soitanta oli toki taitavaa
vaikkei bändi ihan
miun juttu ole sitten kuitenkaan.
Olin toivonut edes paria biisiä
Vittralta joka on miun lempparilevy
ko. pumpulta.
~
Naglfar
~
Sitten siihen eniten jännittäneeseen
hetkeen koko reissulla.
Esiintyykö Mayhem viimein
tällä kertaa nimensä veroisesti?
Vai kuullaanko taas Attilan
humalaista sinne-päin-mölinää?
Odottaminen kannatti koska
Mayhem veti
Wotanin tähtitaivaan alla
upeimman ja herkimmän
rituaalinomaisen liven ikinä.
Kyseessä oli ei enempää ja vähempää kuin
De Mysteriis Dom Sathanas-kiertue
eli he soittivat legendaarisen levyn kokonaisuudessaan.
Yötaivasta katsoessa saattoi
tuntea kun yhtye
kutsui kuolleita
luokseen.
Taivaantakoja kai kutsui omiaan ja herkistyi
kyynel silmäkulmaan...
taisi laulaa sydämensä pohjasta
Janin muistolle.
Pagan Fears oli ehkä parasta ikinä.
~
Mayhem
 ~
Yöllä heitimme
hollantilaiset ystävämme meidän kyydillä hotellille
ja ehdimme nukkua ruhtinaalliset 1½ tuntia
ennen kotimatkalle lähtöä.
Nähtiinpä matkalla
pieni kauris ja kolme kettua.
Damn että siellä oli pimeää.
Oli tunnelmallista
ajella sumun keskellä kohti Berliiniä
ja kuunnelle ostamaamme
Enthronedia ja samplena saatua
Welicorussia johon tykästyin
tosi paljon. Miulla on yksi levy
ko. bändiltä mutten ole kuunnellut sitä vuosiin.
Jossain vaiheessa räpellän kasaan jonkinnäköistä vlogia reissusta.
Nyt ei muuta kuin uusien reissujen suunnitteluun
~ Aallotar ~
~


keskiviikko 30. elokuuta 2017

~ Laulu Nousee ja Pian Jo Vaimenee... Silti Saman Laulun Seuraava Taitaa ~

Alkusyksyn lomani viimeisenä päivänä
lähdin tervehtimään
Tavastian 
Noitanaista,
Sadea.
Saden kauniissa kodissa
juotuamme päiväkahvit
lähdimme
retkelle Sadelle
tärkeään, hyvin erityiseen paikkaan.
Rapolan muinaislinnalle.
~
Linnanvallin tukirakenteita on edelleen näkyvissä.
~
 ~
Rapolan muinaislinna
sijaitsee historiallisen
Tavastian
mailla ja se on muinoin rakennettu
Vanajaveden äärellä sijaitsevalle,
jääkausien muovaamalle harjulle.
~

 ~
Aluella sijaitsee myös rautakaudelta keskiajalle
käytössä olleet kalmistot,
muinaispelto, kivikautisten asuinsijojen jäänteitä,
sekä kaksi kuppikiveä, 
joista toinen on kalmistojen läheisyydessä sijaitseva uhrikivi.
~
 ~
Ystäväni Sade
 ~
Tallustaessamme metsäpolkua linnan
maille Sade kertoi minulle
polkujen olevan
samoja joita jo rautakauden
muinaiset suomalaiset ovat astelleet.
Linnan vallien tukirakenteille saapuessamme mieleeni
iskoutui hassu ajatus.
~
Linnan muurin rekonstruktio, johon siihenkin ajan hammas on jo iskenyt
 ~
Vaikka nykyisin olemme
samaa maata,
samaa Pohjolan kansaa,
aina niin ei ole suinkaan ollut.
Tuumasin Sadelle ettei kaltaiseni karjalainen olisi niin
vaan muurien sisäpuolella rautakaudella
tallustellut.
Saden mukaan Hämeen
merkittävimmälle linnavuorelle hyökkivät
niin karjalaisheimot kuin velivenäläisetkin vuorollaan.
~
Kuva by: Sade
 ~
Jatkoimme matkaa linnan raunioilta alas muinaispellolle,
sekä kenttäkalmistolle.
Muinaiset eivät suinkaan ole kadonneet
linnastaan,
siellä he ovat edelleen.
Lepäävät nykyaikaisen valtatien hiljaisena kuuluvan
kaiun katveessa pellon laidalla.
Soturit, isät, äidit, lapset ja vanhukset.
~
Rautakautinen kenttäkalmisto
 ~
Kalmisto oli kaunis, mutta
ilmapiiriltään sieluille raskas
lokaatio.
Niin monta lyhyeksi jäänyttä elämää.
Niin monta unohdettua tarinaa. 
Niin monta vaiennutta laulua.
~

~
Kävimme jättämässä tervehdyksemme
kalmistojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalle
uhrikivelle.
~
Kuva by: Sade
~
 Viimeisestä tyyssijasta
Ihmisten ensimmäisten
Nousi laulu vaimeneva
Syntyville kuoleville
Mustaan multaan maatuneille.
- Moonsorrow ~Jumalten Aika -
 ~
Kuva By: Sade
~

~

torstai 24. elokuuta 2017

Astuvansalmen Kalliojumala

Pakanavuoren jättämällä hiljaisella
mutta raivoisalla kiukulla
lähdin aamulla matkaan
kohti Ristiinaa.
~
 ~
Opasteet kalliomaalauksille ovat
hyvät Ristiinan keskustasta alkaen.
~
 ~
Polun alkupäähän olevalle parkkipaikalle
voi jättää auton ja tästä on syytä varata aikaa
2-3 tuntia luontopolulle joka
ilmeisesti kaikkineen on n. 2,5km pitkä.
~
 ~
Polku on kivikkoinen sekä puun juurista
iljanteinen joten hyvin nilkkaa tukevat kengät ovat ehdottomat.
~
 ~
Kohteena yksi Pohjoismaiden isoimpia,
ja Suomen tärkeimpiä
pakanallisia uhripaikkoja.
~
 ~
Nämä 2000-4000 vuotta sitten
tehdyt taideteokset
on selkeästi tehty
muinaiselle palvontapaikalle
tietyistä syistä.
~
 ~
Astuvansalmen kallio muistuttaa
Yövedeltä katsottuna ihmisen
kasvoja.
Ihmiset ovat näin ollen mieltäneet
kasvot jumaluudeksi tai sen kuvaksi.
Kalliojumalaa on tiettävästi palvottu
kivikaudesta rautakauteen,
ja siitä aina näihin päiviin asti.
~
Kuva lainattu Wikipediasta koska mullahan ei ollut venettä matkassa
 ~
(Sisältää katkelmia Wikipediasta).
 Maalausten valmistumisaikana vedenpinta on ollut huomattavasti nykyistä korkeammalla. 
Osa maalauksista sijaitsee jopa 8-9 metrin korkeudessa.
Ainakaan vandaalit eivät pääse niihin helposti käsiksi, huoh..
Maalaukset on tehty joko kesällä veneestä tai jäältä kevättalvella, hankikelien aikaan, auringon jo lämmittäessä kallion pintaa. 
~
~
Apuna on saatettu käyttää kallionseinämään nojaavia telineitä.
Maalin materiaalina on käytetty
todennäköisesti ainakin punamultaa, joka on vahva elämän symboli, verta
sekä linnun munia.
~
 ~
 Astuvansalmen kalliomaalauksista löytyy neljä kuvayhdistelmää, joihin kuuluu hirvi sekä vene. Sen on arveltu olevan myös auringon tai maailmankaikkeuden vertauskuva.
 Siperian ja Pohjois-Euroopan metsävyöhykkeen asukkaiden
 tiedetään ajatelleen aurinkoa taivaan yli juoksevaksi peuraksi tai hirveksi. 
 Entisajan suomalaisille hirvi merkitsi myös maailmankaikkeuden keskusta. Astuvansalmen kalliomaalauksista löytyy 18 kokonaista hirveksi ja kaksi hirvenpääksi hahmoteltavissa olevaa kuvaa. Kaikki hirvet yhtä lukuun ottamatta ovat hirvilehmiä, ja hirvistä vain yksi katsoo lännen sijasta itään. Yhdeksällä hirvellä on sydän, ympyrä tai piste rintakehässä. Osa hirvistä on kuvattu liikkeeseen, niillä on neljä jalkaa. Toiset hirvet ovat vain jäykkiä silhuetteja.
 Aurinko, elämän vertauskuva, nousi ja nousee edelleenkin idästä. 
 Tämän takia itä merkitsi ylistä maailmaa.
 Se oli Suuren Hirven sekä kaikkien hyvien henkien ja jumalten koti. 
Astuvansalmen hirvistä vain yksi katsoo itään, muut katsovat länteen päin. 
Länsi taas kuvasi alista maailmaa, manalaa. 
Sinne matkasivat kuolleet hirvipäisillä veneillä.
 ~
Veneiden esiintymiseen maalauksissa on arveltu kahta syytä. Vene oli tärkeä kulkuväline aikakauden ihmisille. Teitä ei ollut ja vesistöjä pitkin oli metsää helpompi kulkea. Toinen syy on niiden uskomuksellinen merkitys. Länttä kohti suuntaavat veneet kuljettivat kuolleiden sielut tuonpuoleiseen.
 Pohjolassa osattiin tehdä isoja veneitä jo ennen viikinkejä.
 Isoilla veneillä voitiin ylittää järvenselkiä tai tehdä jopa merimatkoja. Useimmat veneet olivat kuitenkin tehty nahasta puukehikon päälle. Ne olivat pitkiä, kapeita ja niitä melottiin kuten intiaanien kanootteja.
 Veneiden on arveltu esittävän myös skandinaavisia aurinkolaivoja. Veneen pystyviivat esittänevät miehistöä.
~
 ~
 Maalauksiin on kuvattu šamaaneja sarvipäisinä ihmishahmoina.
Suomensukuisten kansojen šamaaneilla nimittäin oli usein naamari tai päähine, joka jäljitteli hirveä. Muinaiset šamaanit olivat auttajia ja parantajia,
 tavallisten ihmisten yhteyslinkki tuonpuoleiseesn.
 Šamaanin hengen kuviteltiin laulun ja rummutuksen vaikutuksesta, transsitilassa voivan irtaantua ja muuttaa muotoaan. Apuhengen tai eläimen avulla šamaani kykeni matkustamaan tuonpuoleiseen hakemaan sairastuneen henkilön sielua vainajien maasta, jolloin sairas parantui. Nälän uhatessa šamaani pystyi saalistamaan saaliseläimen sielun ja näin kasvattamaan metsästysonnea. Šamanismi on Pohjolan varhaisinta kulttuuriperintöä.
 ~
Astuvansalmen ihmishahmojen joukossa on kaksi kalliomaalauksissa hyvin harvinaista naishahmoa, joista toinen pitelee kädessään jousta. Hahmo on nimetty ”Astuvan Tellervoksi” ja sen arvellaan esittävän suvun jumalallista kantaäitiä.
 Astuvan Tellervon arvellaan tuoneen onnea metsälle.
 ~
 Käden kuvat ovat kalliomaalauksissa varsin yleisiä, mutta tassun jäljet hieman harvinaisempia. Niiden uskotaan olevan paikan pyhyyden kuvaajia ja metsästysreviirien merkkejä. Mukana löytyy myös karhunkäpäliä. Astuvansalmen maalarien ajatellaan kuuluneen Karhun sukuun. Ihmiset uskoivat polveutuvansa luontokappaleista tai tabuista. Hirvestä polveutuvat olivat ”hirviläisiä”, joutsenista polveutuvat ”joutsenlaisia”. 
Karhun kämmenillä ”karhulaiset” merkitsivät reviirinsä rajoja.
~
 ~
Näillä tiedoilla kalliomaalauksesta
tiesin saapuneeni 
pyhälle paikalle.
Minun käsitykseni kalliomaalausten olemassaolosta
on joko 
luonnollisesti kuolleen/ kuolleiden saattaminen
viimeiselle matkalle, tai
sitten ajatuksena kiehtovana
mutta kylmäävänä vaihtoehtona..
kenties paikalla on annettu
ihmisuhreja
kalliojumalalle...
~
 ~
Paikan tunnelmasta ja energiasta
mainittakoot sen verran, että
usean päivän kestänyt päänsärkyni
lakkasi kallion laella istuessani.
Olin aiemmin jättänyt 
kalliojumalalle pienen
uhrin nahkarannekkeeni muodossa..
~
Silmät paljastaa että en oo kenties tässä ajassa just tuolloin.
 ~
Ylhäällä istuessani mieleni
valtasi lämmin,
iätön tunnelma.
Laskin hiljaa mielessäni kuinka monta sataa sukupolvea sitten
ihminen, jonka kämmenen jälki
kalliossa parhaiten erottuu,
eli.
Miten hän ajatteli ja tunsi.
Tutkailin omaa kämmentäni verrokkina.
Ihan samalla tavalla se voisi olla minun omani.
~
 ~
Ensi kerralla Taivaantakoja
lupasi lähteä kanssani
Astuvansalmelle, ja minä
lupasin jättää kameran kotiin.
 Näin ollen seuraava
retki tulee olemaan
yksityinen.
~
 ~
Paikka on pyhä,
ja ansaitsee ehdottomasti
keskittymisen vain siihen.
Melkein harmitti että niin palavasti
tahdoin tuoda
kalliojumalan tutuksi myös
teille rakkaat lukijani.
Onneksi meiltä pääsee
Ristiinaan helposti ja nopeasti
koska tahansa uudelleen.
~
Päässäni soi sopivasti
Jotunheim,
kun kuikka laulaa luikautti minulle
kävellessäni takaisin autolle
Rauni ja Yöveden ulappa.
~
Pohjolan syksy 
~
Kivipeikko polun varrelta.
~
~