maanantai 21. elokuuta 2017

Pakanavuori

"Tääl' lakeuksilla Pohjolan he
asustelivat,
muuan pakanakansa lähes unhoon vaipunut.
ne vimmaiset, jotka veljiänsä puolustivat,
he, joita kastettu ei aikonutkaan tunnustaa."
~
 ~
Kouvolan Voikkaalla, aivan Virtakiven
vieressä on syrjäinen
pieni veneranta.
Rannalta lähtee jyrkkä
rinne ylempänä sijaitsevalle
jylhälle kalliolle,
joka on saanut nimekseen
Pakanavuori.
~
Sateinen syyskesän päivä
~
Tästä kalliosta 
löytyi v. 1974
jälkiä muinaisista kulkijoista.
 ~
~
Kallioseinämässä on usean neliömetrin alalla punaväriä. 
Maalausalue levittäytyy 4 metrin matkalle ja se voidaan jakaa neljään osaan. 
Vasemmalla sivustalla on kaksi aluetta, jossa on punavärivärjäymiä ilman sanottavia kuvioita. Toinen alue rajautuu halkeamien rajaamaan kolmioon, jossa on runsaasti punaväriä. Tässä osassa voi tunnistaa maalialueen alaosassa katkelmia ihmishahmoista, joiden jalat on taipuneet polvista koukkuun. Alueen keskellä erottuu leveitä punavärikaistoja, jotka peittävät mahdollisesti muut kuviot.
~
Kuin kivi itkisi verisiä kyyneleitä.
 ~
Toisen punavärialueen oikealla yläpuolella on kallion pinta värjäytynyt vaaleasta valumasta (piioksidi), joka saattaa osittain peittää punaväriä. Vaalean alueen halkaisee nauhamainen valumaton alue, josta kallion oma väri näkyy. Nauhan vasemmalla puolella on kaksi leveää punaista pystysuuntaista värikaistoja. Nauhan oikealla puolella erottuu 31 senttimetriä pitkä koukkupolvinen ihmishahmo. Sillä on pyöreä pää ja kädet on kohotettuina sivuille olkapäiden korkeudelle. Jalkojen väliin on vedetty viiva miehen sukupuolielimeksi. Jalkaterät osittavat vinosti alaspäin. 
~
 ~
Miehen oikealla puolella on vielä oikealle katsova eläin ja tämän alla eläinkuvion katkelma. Eläinkuvioita saattaa olla pari muutakin. Ihmishahmon vasemmalla puolella on nähty kämmenen painauma.
~
  ~
Kymijoen vesistöolosuhteet olivat kivikaudella ilm. pitkään samanlaiset kuin nykyäänkin, 
joten maalauskallio on aina ollut kauempana joenrannasta.
 Kallion näkyvyys on ilmeisesti ollut merkittävä tekijä maalauspaikan valitsimiselle.
 ~
Keskeisen sijainnin takia maalaukset ovat olleet ilkivallan kohteina. Vuonna 1977 seinämään maalattiin nimikirjaimet ja vuosiluku. Nämä puhdistettiin vuonna 1980. Vuonna 2008 huomattiin, että maalauksen alla olevassa halkeamassa oli poltettu nuotiota, mikä noetti maalausta ja rapautti kallion pintaa. Vuonna 2010 todettiin taas ylimaalaus. Sinisellä värillä oli ihmiskuviota peitetty maalaamalla sen yli samanlaisella kuviolla.
Kiitos näiden älykkyyden multihuipentumien
Pakanavuori
on saanut ainakin 
Museoviraston
muinaismuistorekisterissä osakseen
statuksen
Muinaisjäännös - Tuhottu. 
Minun mielestä päälle maalatut
värit on yllättävän hyvin saatu poistettua
alkuperäisestä maalauksesta.
~
Suomimiehellä lienee olleen tarvetta liioitteluun jo ammoisina aikoina xD
~
Ennen vuorella vierailua olin varma että
tuntisin itseni pohjattoman surulliseksi ja turhautuneeksi
nykyihmisen suunnattomasta typeryydestä ja 
mitään ajattelemattomasta itsekkyydestä.
~
Muinaismuistoa ei vahingoitettu tätä kuvaa ottaessa. Note kiipeämisestä mustuneet kynnenaluset :D
~
Pakanavuoren jylhä muinainen
olemus kuitenkin
sai minut seesteisen
vakuuttuneeksi.
Jostain, mitä en täysin ymmärrä itsekään.
Tämä se on, se minun 
koti.
Kymijoen ranta.
~
"Valtakautensa lepää nyt pohjassa -
ylväs liekki sammui, vaan silti
voittaja saa häpeää kantaa:
he hukuttivat myös kunnian.
Nyt valtaistuimella istuu väärä
kuningas,
nälkäisten petojen kaitsija, peto itsekin.
Vaan alistettu kansa tuo ei koskaan katoa;
voi menneisyyteen itseämme emme unhoittaa.

On aika pysähtynyt."
Moonsorrow ~ 1065 Aika

6 kommenttia:

  1. Ihmisen typeryys on välillä jotain, mitä ei vaan voi käsittää. Ei minkäänlaista kunnioitusta! Kumpa tuleva sukupolvi oppisi arvostamaan menneisyyttä ja muinaismuistoja paremmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikee kait tuntee niin monimuotoista tunnetta kuin kunnioitus jos korvien välissä pyörii vaan pieni herne seinästä seinään :S Tällä hetkellä palikat on meidän sukupolven käsissä. Kasvatetaan me nykyaikuiset lapsistamme omia juuriaan ja itseään arvostavia, tiedostavia yksilöitä ♥

      Poista
    2. Kyllä, ainakin itse opetan lapsilleni kunnioituksen toisen omaa, historiaa ja kansanperinettä kohtaan. Surullista, et monille tuollaisten opettaminen ei ole itsestäänselvyys.

      Poista
  2. Vaikuttavan näköinen tuo koko paikka, tuosta kyllä huokuu ihan menneiden aikojen tuntu. :o

    Onneksi näitä joitakin paikkoja on sentään säilynyt, onhan tämä pala historiaa ja omaa kulttuuriperintöä.

    Kun näin tuon toisen kuvan niin mulle tuli ihan mieleen Finntrollin Svartberg kappale! Se on yksi mun lemppareista tuolta bändiltä. Varsinkin huuto "vi från de svarta bergen!" <3 Ehkä siinä muutenkin tuossa kappaleessa on samaa pakanahenkeä, oman paikan saamista takaisin, mitä nyt noita lyriikoita katsoo.

    Minustakin nuo maalaukset on saatu hyvin kunnostettua ilkivallan jäljiltä. *Huokaus* ilkivalta kaikessa muodossa on niin vastenmielistä. Mutta pidetään me ainakin hyvää ja kunnioittavaa esimerkkiä yllä ihan näin yleensä elämässä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin nainen. Luit sitten ajatukseni :D Eilen autosoittimessa juurikin soi Svartberg kun tällä reissulla olin :D

      Poista
  3. Ja mä saatoin vähän aavistella että olet tämän kappaleen suhteen samalla aaltopituudella (tämä kallio aihe kun oli kyseessä)! :D Näin se näköjään menikin. :D

    VastaaPoista