sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

As Nothing Consumes Everything

Eilen tehtiin epäpyhiinvaellus
Tampereelle.
~
~
Matkalla pysähdyimme
Pälkäneen rauniokirkolla,
joka paistatteli
kevätauringossa kuten kirkon kuuluukin,
tuhoutuneena ♥
~
~
Kirkko suunniteltiin ja rakennettiin 
todennäköisesti vuosien 1495 ja 1505 välisenä aikana
viikinkiaikaisen
hautakalmiston paikalle.
1740-luvulla
  hiekkamaalle rakennetun kirkon perustukset
alkoivat pettää,
seiniin ilmestyi halkeamia
ja toisen päädyn alttaritaulu vajosi.
Lopulta kirkko hylättiin 1830-luvulla.
Kirkon katto sortui joulukuun 3. päivänä 1890 raivonneessa myrskyssä.
Mitä tästä opimme?
Ukkosenjumalan kanssa
ei parane leikkiä ;) 
~
~
Sittemmin rauniokirkko on toiminut
mm. ruumishuoneena sekä heinälatona.
~
~
Suosittelen raunioilla
vierailemista myös yöaikaan sillä kuunvalossa
kepeästi valaistu
raunio näytti kerrassaan mystiseltä..
~
~
Harvoin kuvissa
kasvoillani näkyy puhdasta riemua mutta
Taivaantakoja kompuroidessaan
keväthangella aiheutti
myös tämmöisen harvinaisen ilmiön.
~
~
Itsessään syy tälle reissulle
oli Saarihelvetti Easterbash
sekä pitkät mutta sitäkin todellisemmat
jäähyväiset
Alghazanthille.
Alghazanth sai menetyksen
kyyneleet silmiin niin uudella tuotannollaan
kuten kaunis
Pohjoinen,
ja unohtumattomia muistoja
toi tullessaan biisit kuten
 Adramelektaus
sekä
As nothing consumes everything.
~
 ~
Kinkereissä niin ikään esiintynyt 
Horna 
kruunasi illan
kauniilla, kyllä, kauniilla
settilistallaan
johon kuului
mm. Baphometin Siunaus,
Sinulle Mätänevä Jehova sekä
Kuoleva Lupaus.
Viimeisenä biisinä kuultu
Örkkivuorilta
räjäytti tajunnan ja takasi
viimeistään aamuksi saatanallisen kipeät niskat.
~
Meidän öillisen kuun loisteisen
kotimatkan
biisilista
(klik*):
~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti