tiistai 17. huhtikuuta 2018

Matkalla Maailmanpeittoon

"- Me olemme uuden ajan ihmisiä Ankeliena.
Ei meidän tarvitse kumarrella puita ja kallionmöhkäleitä,
ei pyllistellä kaikenkarvaisten kummajaisten edessä.
Ihminen on maailmassa ensimmäinen, sitten tulevat elukat ja sitten kasvit.
Ne muut joista vanhat puhuvat,
ne ihtiriekot ja kööpelit,
kratit ja keijulaiset, niitä ei ole, Ankeliena, 
ne ovat vain menneitten vuosisatojen houretta.
Pipliassakin seisoo, että vain ihmisellä on kuolematon sielu,
ei kasveilla eikä elikoilla, sillä ne on luotu ihmiselle alamaisiksi.

Staava sattui kerran kuulemaan tällaista puhetta.
- Sameli Sameli, hän silloin sanoi.

- Tyhjä tähkä pystyssä seisoo,
täys tähkä kumartaa." 
~
 Leena Krohn - Metsänpeitto
~
 ~
Nykymaailman aikaan
tuntuu toisinaan siltä, jotta mitä etäämmäs
ihminen ajautuu luonnosta ja juuristaan,
sitä etäämmäs ihminen ajautuu myös itsestään,
 intuitiostaan
ja sielu(i)staan.
Kruunuvuoren hylätyillä huviloilla.
 ~
Juoksemme kaupungeissamme stressinmörkö olkapäällä
velvollisuudesta toiseen.
~
~
Monelle irtiotto arjesta ja arjen luksus
tarkoittaa mielen myrkyttämistä
kemiallisin keinoin
ja maailman myrkyttämistä
kulutushysterialla.
~
 ~
Haaveilemme kaukomaista
emmekä näe sitä
harvinaislaatuista kauneutta mikä ympäröi meitä
kotona kaukaisessa pohjolassa.
~
 ~
Jopa ainoassa metropolin tapaisessa
kaupungissamme
Helsingissä
menneisyys ja
erämaan lumo
kurkistaa
betonilähiöiden ja metroasemien
katveesta.
~
Pihlajamäen hiidenkirnut, Aarnipata ja Rauninmalja.
 ~
 ~
Se vaatii pienen tutkimustyön jotka
onneksemme useat 
ahkerat luonnon- ja historianystävät
ovat tehneet meille valmiiksi sivustoille
kuten
tai
~

~
Anna itsellesi aikaa.
~

~
Aikaa kuulla kuinka metsä kuiskaa.
Kuinka pehmoiselta sammal tuntuu
käden alla.
~
Mustavuoren luolilla.
 ~
Näe sielujesi silmin
miltä maisema muinaisrannan
kivien edessä on mahtanut näyttää
vuosituhansia sitten.
~
Meri-Rastilan muinaisrannalla.

~
 ~
Kuinka muinaiset esi-isämme ovat
saattaneet läheisensä haudan lepoon.
~
Korsnäsin röykkiöhaudoilla.
 ~
Joku viisas on joskus sanonut että
sielumme elää tasan niin kauan kuin
viimeinen läheisemme kantaa muistoamme mukanaan.
~
 ~
Voimme heille, muinaisille
lahjoittaa kuolemattomuuden
pohtimalla rauhassa hetken aikaa
röykkiöhaudan äärellä, keitä
kivien syleilyssä lepää.
~

 ~
Selena
 ~
~
Nämä kaikki postauksen kuvissa esiintyvät
kohteet sijaitsevat
pääkaupungissamme Helsingissä.
Kiersimme kohteita niin viikonloppuna Taivaantakojan kanssa,
kuin tänään Selenan kanssa.
~

 ~
Kiire. Mihin sinulla voi olla kiire, paitsi hautaan?
~

4 kommenttia:

  1. Aamen! Itsellä myös aivan kauhistuttaa nykymaailman meno, kuinka esimerkiksi ostarilla hengailusta ja kuluttamisesta sinänsä on tehty harrastus, ihan jopa normaali olemisen muoto. Mie sanon, että ihminen on tarkoitettu luontoon, hakemaan sieltä elämien perusedellytyksiä ja samallapa tuolta mahtaa löytyä omankin olemisen koko perusta.

    Ihanaa uuden kasvukauden alkua sinne <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No tämä ^^ Varhaisteinin äitinä olen miettinyt tätä kulutushysteria-asiaa paljon ja yritän toimia positiivisena esimerkkinä 😊 Kiitos ja ihanaa kevään aikaa myös sinne🌳🌿🌞

      Poista
  2. Kiitos mukavasta päivästä, jollaisia toivottavasti siunaantunee paljon lisää :) Ihminen toden totta kuuluu luontoon, ja olen vahvasti sitä mieltä että suuri osa ihmisten ongelmista johtuu nimenomaan vieraantumisesta siitä, mikä on kaikkein oleellisinta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli todella antoisaa kiertää näitä jänniä kohteita ihmisen kanssa jolle ne ovat kotikulmia. Kiitos sinulle ja kohti uusia seikkailuja 🤗

      Poista