maanantai 27. elokuuta 2018

~ Earthing ~


~
Hiljattain kohtasin
tragedian.
Läheisen, joskaan ei henkilökohtaisen.
Tämmöisinä aikoina onni on semmoinen
ystävä, joka ottaa vaikka
palkattoman vapaan viedäkseen minut
luontoon keräämään voimia. 

 ~
Ystäväni kotikonnuilla sijaitsee
Paavolan tammilehto,
ja tämä puu lienee
lehdon sydän.
Paavolan Tammen sanotaan
antavan mystisiä voimia ja
sielunrauhaa, kertoi ystäväni joka 
onkin vieraillut tammella jo useamman vuoden.
Mietimme kuinka hienoa olisi käydä kuvaamassa tämä
Suomen kauneimmaksikin puuksi tituleerattu
tammi jokaisena vuodenaikana.
~
~
Tammi suomalaisessa mytologiassa:
" Itämerensuomalaiset kansat ovat kertoneet maailman alkuajalle sijoittuvaa kertomusta Isosta tammesta, maailmanpuusta. Tarinan alussa neljä neitosta lähtee niittämään kortetta utuiselle niemelle. Kun neidot niittävät ja haravoivat, merestä nousee Tursas, joka polttaa kortteet tuhkaksi. Tuhkaan jää makaamaan tammen terho, josta kasvaa kaunis tammi. Pian sen latva ulottuu taivaalle ja sen oksat levittäytyvät itään, länteen, etelään ja pohjoiseen. Tammesta tulee niin suuri, että se ehkäisee pilvien vaelluksen taivaan laella. Pian tammi peittää auringonkin ja maailma peittyy pimeyteen.Lopulta merestä nousee pienoinen mies, vaskihattu päässään, vaskikintaat käsissään ja kädessään pienoinen vaskikirves. Mies alkaa kasvaa ja pian hänen päänsä on pilvien tasalla. Vaskimies iskee tammea kolme kertaa ja kolmannella iskulla tammi kaatuu. Sen latva työntyi itään ja tyvi luoteeseen. Tammessa on maagista voimaa eli väkeä: joka sai siitä oksan, sai ikuisen onnen, joka latvan, ikuisen taian, joka lehvän, hän sai ikuisen rakkauden. Muutamat tammen lastuista tuuli ajaa Tuonen jokea myöten Pohjolaan. Pieni Pohjolan piikanen kerää lastut ja vie ne kotiinsa: niistä veistävät noidat nuolensa. Kun tammi on kaatunut, pilvet juoksevat, aurinko paistaa utuiseen niemeen. Kaatunut tammi muodostaa sillan elävien ja kuolleiden maailmojen välille. Lehdet puhkeavat puihin, kukat kedolle, ruoho viheriöi, linnut lauloivat.
Ison tammen myytti voidaan tulkita kuvaukseksi sekä vuodenkierrosta että maailman rakenteesta. Tammi versoo keskikesällä keskisessä maailmassa, jossa se kasvaa ja kurkottaa yliseen taivaalle. Keskitalvella tammen lehvästö on langettanut pimeyden koko maailmaan. Tällöin puu kaadetaan ja valo tekee taas paluun, kevät saapuu. Puu muodostaa sillan elävien ja kuolleiden maailmojen välille. Sen lastut kulkeutuvat jokea pitkin aliseen Pohjolaan. Niistä veistetään kohtalonnuolia, jotka singahtelevat maailmassa ja sairastuttavat tai surmaavat osumansa kohteen. Kohtalonnuolilta suojauduttiin loitsuin, rukouksin ja muiden taikakeinojen avulla."
- Taivaannaula.fi-
~
~
Earthing
lienee trenditermi,
mutta pohjimmiltaan kyseessä
on ihmisen luontainen kaipuu
alkulähteilleen.
Maadoittumista voi kokea
yhtä hyvin omassa puutarhassa sormet mullassa,
kuin metsäpolulla
keuhkot täynnä omenantuoksuista
syysilmaa.
~
~
Jopa tammilehtoa enempi
sielua parantavaa vaikutusta lieni kuitenkin
ystävän seuralla.
~
~
 Yhteinen matkamme on kestänyt 21 vuotta.
Kävimme kyläilyreissuni aikana
läpi omaa elämäämme tähän asti.
Missä mentiin ennen, missä nyt ja
mitä toivomme tulevalta.
Tämmöinen asettaa rauhattoman mielen taas kohdalleen
elämän polulla,
ja vahvistaa kohtaamaan mitä tahansa
ikinä se tuokin tullessaan.
Kiitos kun olet olemassa.

~
Minulle ja ystävälleni näyttäytyi
myös puun henki, vai
lieneekö valon ja varjon leikki...
Löydätkö kasvot kuvasta?

~
Enttien sukua, vähintään ♥
~
Paavolan tammesta tuli julkkis
viimeistään
"Metsien Kätkemän"
myötä.
Sarjasta on tulossa lähiaikoina toinen tuotantokausi.
En malttaisi odottaa, onhan kyseessä
ihan parasta mitä tv voi tarjota.

Sitä odotellessa linkki Ylen arkistoon
ja Metsien Kätkemän
Paavolan Tammi-jaksoon:
~
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/31/satukirjamainen-paavolan-tammi-nousi-nettijulkkikseksi

tiistai 7. elokuuta 2018

Wacken2018


Kun tiettävästi meidän kulloinenkin aika tämän maan päällä
vilahtaa ohitse nopeammin kuin ehdimme edes sitä ymmärtää,
on minun mielestä elämässä tehtävä asioita
joita todella tahtoo.
~
 ~
Minä olen noin kymmenisen vuotta haaveillut joskus
pääseväni "pyhälle maalle",
kuten Wackenlaiset festarialuettaan kutsuvat.
Tänä kesänä kattaus Wackenissa oli viimein sitä luokkaa,
että raatsi käyttää 440€ pääsylippuihin,
sekä tonnin poikineen muihin matkakuluihin.
Edullista huvia maailman suurimmalle metallifestarille
 matkaaminen Suomesta ei näin ollen ole,
mutta vastineeksi rahalle saa kyllä korvaamattomia
elämyksiä ja muistoja joita kelpaa vielä
vanhana kiikkustuolissa kaiholla
kaipailla.
~
 ~
Matkamme alkoi tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 1.8.18.
Kolmen maissa lähdimme Kouvolasta,
ja veimme automme Flyparkkiin premium-ylläpidolla,
johon kuuluu pesu sekä säilytys hallissa.
Parkin palveluihin kuuluu kyyti lentoasemalle,
ja olimmekin hyvissä ajoin aikaisin aamulla odottamassa
 kuuden aikoihin lähtevää Lufthansan lentoamme Frankfurtiin. Hassua
kyllä tuli halvemmaksi sekä aikataulullisesti järkevämmäksi koukata Hampuriin Etelä-Saksan kautta.
Näin ollen matka kesti kohtuullisen kauan välilaskuineen ja olimmekin perillä Hampurissa
vasta puolenpäivän paremmalla puolella keskiviikkona.
Hampuri hehkui tulikuumana 32c helteessä,
ja jollen muutenkaan välitä kaupunkitallaamisesta vailla päämäärää,
nyt tämä aktiviteetti ennen rankkaa festarirupeamaa sai minut suorastaan raivokiukun valtaan.
Asenne oli lähinnä "Reeperbahn-ihanvitunsama-St.Paulisamaten"
Ennen vuokra-auton hakemista eksyimme kuitenkin
mielenkiintoisille 1100-lukuisille raunioille.
~
~
Kyseessä on St.Nicholas.
 St.Nikolain
rauniokirkko jonka torni komeilee edelleen Hampurin
 toiseksi korkeimpana rakenteena tv-tornin jälkeen juuri täydellisessä olomuodossaan,
palaneena ♥
Tornin mustanpuhuva goottilainen olemus taivaanrannassa
on kerrassaan runollista katseltavaa.
Kirkko on palanut jo 1500-luvulla, ja lopullisesti
tuhoutunut toisen maailmasodan
melskeissä.
~
~
Torniin pääsi myös maksusta sisälle
 ja ylös asti hissillä, ja ajattelimmekin sunnuntaina Wackenin jälkeen käydä siellä
kun keskiviikkona aikataulu oli kovin rajallinen.
Noh, toisin kävi.
 Kävellessämme pois kirkolta alkoivat sen kellot soida
kumeaa sointiaan.
~
~
Alunperin meidän piti yöpyä hostellissa Heiden kaupungissa, mutta hieman ennen matkaa Taivaantakoja bongasi Air B&B.n suhteellisen läheltä Wackenia,
Itzehoen kaupungissa.
Ensimmäinen kerta Air B&B.ssä ja kokemus oli miellyttävä.
Hippityylinen varttuneempi pariskunta omisti kerrassaan
 viehättävän kivitalon jossa majoituimme muiden Wacken-kävijöiden kanssa.
Wackeniin matkustettiin mm. Etelä-Afrikasta saakka.
Näiltä tovereilta muistoksi oveemme oli jätetty lauantai-iltana
Etelä-Afrikan lippu.
AaaW. Globaali ystävyys lämmittää mieltä.
Anyway, siellä talon pihapiirissä maissipellon laidalla 
tepasteli kanoja ja tipuja pihalla, ja aamupalalla varpaitamme
 vaani pienen pieni kissanpoikanen jonka
 nimesimme Diabloksi sen villin ja säälimättömän luonteen johdosta.
~

~
Ensimmäisenä iltana keskiviikkona lähdimme Wackenille mielestämme hyvissä ajoin, ennen kahdeksaa, sillä rannekkeiden vaihto ym. ennen illan ainoaa
mielenkiintoista esiintyjää Heilungia klo 23.
Noh, menomatka oli sanalla sanoen suunnatonta paskaa.
17km.n matka kesti 3 tuntia, syystä liikenneonnettomuus sekä kielitaidottomat saksalaiset.
Kysyimme viideltä eri vaksilta tietä päiväparkkiin, mutta tästä huolimatta nämä uunot
ohjasi meidät leirintään jonne pääsy kesti tosiaan 22.30 asti.
Perille päästyämme eräs vaksimuikkeli totesi että ette te tänne voi päiväparkkeerata sillä täältä ei pääse pois.
Tässä vaiheessa teki jo mieli sortua kyseenalaisiin toimiin ja saada ikuinen porttikielto koko
häppeninkiin.
Kokosin kuitenkin itseni ja etsin kielitaitoisen vaksin joka ymmärsi tilanteemme
ja järjesti meille parkin huoltokäytävän kahdelta puolen jolloin poispääsymme alueelta oli taattu.
Leirinnän kirjainkoodi kannatti katsoa tarkoin sillä jätimme automme leirintäpellolle "S",
ja niitä isoja peltoja lieni siellä toistakymmentä!
Autolta oli n. 1.5 km.matka festarialueelle.
Turvatarkastuksessa minun käsilaukulta kiellettiin pääsy alueelle sen ollessa liian suuri.
Wackeniin saa viedä vain yhden pienen kassin kuten
"Full metal bagin" jollaisen jokainen sai rannekkeen lunastaessaan.
Tässä vaiheessa Heilungin alkuun oli enää noin vartti joten kyynel silmäkulmassa vastoinkäymisistä jo varsin lannistuneena kuiskasin että en haluaisi heittää laukkua pois sillä se on ihan uusi, ja olen Suomesta asti matkannut koko päivän vain Heilungin takia.
Enkö tosiaan näkisi yhtyettä ollenkaan?
Vaksi heltyi tässä vaiheessa ja päästi
 minut kaikkine laukkuineni sisälle, ja minä lupasin jatkossa
tuoda vähempi roinaa mukanani portille.
~
~
Full Metal Bag muuten sisälsi tänä vuonna mm.
kynän, korvatulpat, vesipullon, krapulalääkkeen, sadeviitan, roskapussin, kuivatun makkaran, jääkaappimagneetin, tarran, patchin, laastareita, desinfiointipyyhkeitä sekä silmälasipyyhkeen, vedenkestävän kaulapussin sekä erilaisia esitteitä sekä kortteja.
~
Heilung ♥
~
Heilung esiintyi Wackinger-stagella joka sijaitsi jonkinlaisessa
viikinki-keskimaa-wasteland-tyyppisessä Wackinger-villagessa.
 Kuulin bändiltä suosikkini
kuten Alfadhirhaitin, Hammer Hippyerin sekä Krigskaldr.n.
Heilung lopetti esityksensä kesken teknisten ongelmien vuoksi mutta olosuhteet huomioon ottaen olin jo näistä liveistä ylettömän onnellinen.
In Maidjan, ensi kerralla sitten ;D
~
~
Seuraavana päivänä torstaina fiilis oli jo paljon parempi.
Autolle löytyi päiväparkki ja pääsimme näkemään Wackenin kylän festarihumun
alueelle tallustaessamme.
Koko Wacken vauvasta vaariin oli selvästi mukana tässä
kylän tunnetuksi tehneessä tapahtumassa.
~
~
~
Wackentorstai meni pitkälti alueeseen tutustuessa sillä alue oli valtava,
 eikä näin ollen ihan hetkessä käyty.
Lämmintä riitti päälle 30 celsiuksen tänä päivänäkin ja jääslushit maistui taivaalliselta.
 ~
~
Illan pimentyessä pääsimme metallin makuun
Behemothin, Belphegorin, Watainin, Gaahls Wyrdin sekä Sarken myötä.
Behemothin jälkimainingeissa totesin että jos
saatana olisi olemassa, olisi se ollut Behemothin eturivissä
moshaamassa.
~
Behemoth

~
Pääsin Belphegorin eturiviin.
Siellä se saatana näytti olevan jo lavalla asti.

~
Belphegor
~
Kolmekymmentä lämpöastetta, Wackenin eturivi-
käy kuntoilusta :D
~
~
Sarke oli itselleni lähinnä kuriositeetti, sillä kyllähän
jokaista metallistia kiinnostanee kuulla Nocturno Culto livenä, ayeaye?
~
Sarke
~
Watain
 ~
Watainin aikaan Headbangers-stage oli liekeissä kuten
jo Steelfestistä saattoi olettaa. Tällä kertaa tulessa ja veressä oli myös yleisö.
Tunsin valtavaa myötähäpeää muistaessani juron suomalaisyleisön verrattuna
hilpeisiin maailmankansalaisiin.
Yhtye oli myös musiikillisesti ihan eri tavoin liekeissä näin ollen jos minulta kysytään.
~
Gaahls Wyrd
 ~
Gaahlin ja bändin edesottamukset lavalla olivat festarin parasta antia.
Herran syvän synkeät vokaalit sekä taidokas mustan metallin
soitanta nostivat väsyneen mielen jälleen uusiin atmosfääreihin, vaikkei
he ihanaa Trelldomin "Stegiä" soittaneetkaan.
~
~
Perjantai, joka me nimettiin Suomipäiväksi alkoi lempeästi 11 aikaan aamulla
Cannibal Corpsella, ja puolen tunnin
paahtavan auringonporotuksen jälkeen
 "Hammer Smashed Face"
vastasi hyvin vallitsevaa fyysistä olotilaa.
Ja hoi me ollaan absolutisteja.
Tenuille luulisi koittaneen jo kuolema tuossa kohtaa
 mutta niin ne peikot näyttivät ryömineen krapulaisina tähänkin päivään teltoistaan.
~
Amorphis
~
Amorphis Ukonvasaroineen avasi siis perjantain Suomiputken.
Uuden levyn "Bee" sekä "Wrong Direction" oli
miellyttävää kuultavaa, samoin kuin ikisuosikkini
"Silver Bride".
Muuten keikka oli tuttua tylsähköä höttöä joka on kuultu liian moneen kertaan.
~
Korpiklaani
~
Tämän jälkeen oli aika työntää metallia hanuriin
Korpiklaanin muodossa ja voi pojat miten upealta Suomihumppa kuulosti
riemuitsevan väkijoukon keskellä.
Jalalla tampattiin maata ja poltettiin
itsemme karrelle auringossa viimeistään tässä kohtaa.
"Kultanainen", "Happy Little Boozer", sekä
"Erämään Ärjyt" , "Metsämies" että "Lempo" kuultiin niiden perus
 Tequila-Vodka-BeerBeer juomalaulujen lisäksi.
~
COB
~
Bodomin Lapset taisi vetää parhaimman minun
kuulemani liven Wackenin kuuman auringon alla.
Alexikin ameriikanenglannillaan totesi että yleisömeri
vaan jatkaa kasvamistaan vuosi vuodelta.
~
Kuumaa Saatana!
~
Nightwish veti upean, täydellisen, kauniin ja herkän festarisetin
 jonka aikan kuultiin mm. Slaying the Dreamer, Ghost Love Score,
Devil and the Deep Dark Ocean.
Tätä olisi voinut kuunnella loputtomiin ja
olinkin erittäin tyytyväinen päätökseeni,
 että olin käynyt pari viikoa aiemmin kuulemassa NW.n oman keikan Lahden Mukkulassa.
Sillä eihän Marco ollut millään muotoa yhtä hyvä Wilskan osuuksissa
 kuin Tapio Wilska itse Lahden keikalla.
~
Nightwish

~
Illan positiivinen yllätys oli Arkona
energisellä lavaesiintymisellään.
Mashalla on totisesti taitoa että lavakarismaa.
Muutamaa biisiä lukuunottamatta en ole suuremmin Arkonaan perehtynyt mutta
Wackenin settilistan myötä täytyy
lisätä kuunteluun pikkuhiljaa enemmänkin.
~
Arkona
~
Viimeinen päivä Wackenin, siis lauantai alkoi hilpeästi
Alestormin tahtiin.
Kuvassa näkyvä Jekkuhirvi oli muuten yksi upeista
pyrosavuefekteistä joita oli pitkin aluetta, pääasiassa lavoilla ja wastelandin alueella.
Tämä sarvipää joka oli oikeastaan ravintola.
Sarvista siis leimusi tulta ja kuonosta höyryä aika ajoin.

Alestorm
~
Taivaantakojan mitta alkoi olla täysi tässä kohtaa ja lämpöhalvauskiukun myötä herra veteli zetaa
konttiporttien luona hiekkakentällä kunnes havahtui taidokkaiseen huilusoitantaan jonka myötä päädyimme Wackinger-stagelle kuulemaan meksikolaista
folkmetallia Cemican-yhtyeen esittämänä.
Tykkäsin!
~
Cemican
~
Alkuillasta tiemme erkanivat sillä Taivaantakoja meni kuuntelemaan
Arch Enemyä ja minä Ensiferumia.
Ensiferumin aikana satuin ajautumaan
pitin reunamille ja tuloksena onnistuin vääntämään jalkani
 ja tunsin että nyt kävi hassusti.
Vaikka jalassa oli tukevat maiharit.
Ensiferum oli tässä kohtaa jo soittanut kaiken mitä minä olin odottanut joten nurmikolla hetken kipeää jalkaa tutkailtuani lähdin kuuntelemaan minäkin pari biisiä Arch Enemyä.
Enslaved aloitti heti perään
sisälavalla, ja vasta tämän keikan loppupuolella alkoi jalkaa tosissaan sattumaan.
~
Enslaved
 ~
Aika kauan Enslavedin jälkeen makoilimme eräänlaisessa
lepotuolissa teltan ulkopuolella ja pimenevässä illassa
 Sólstafirin vaimea soitanta kuulosti varsin tunnelmalliselta.
Olimme niin poikki että vaikka suurella lavalla Helloween veti kahden tunnin
spesiaalikeikkaansa, ei jaksettu mennä kuulemaan kuin lopun viimeiset hetket
"I Want Outista" ilotulitukseen.
~
Dimmu Borgir
~
Dimmun aikaan ajattelin että joku paha karma minulla on joka kerran kun kyseistä yhtyettä
menen kuulemaan sillä ensimmäisellä kerralla
sain auringonpistoksen ja pidättelin oksennusta koko keikan ajan etten lennä pihalle, ja tällä kertaa
oikea jalka huusi äitiä tuskissaan.
Hammasta purren yhdellä jalalla seisoen onnistuin kuitenkin jotenkin
myös nauttimaan esityksestä.
Erityisesti Puritania sekä Mourning Palace jäi mieleen tästä keikasta.
Niin loppui Wacken meidän osaltamme ja alkoi tuskien taival taapertaen
koti-Suomeen.
~
~
Taivaantakojan, lentoasemien henkilökunnan, sekä pyörätuolin
avulla pääsin kuin pääsinkin
kotiin ja seuraavana aamuna lääkäriin.
Röntgenkuvissa ei näkynyt murtumaa mutta lääkäri ei ollut aivan varma.
Itse uskoisin että jalka on tärähtänyt pahasti tai jotain sellaista
sillä edelleen tätä kirjoittaessa sille ei voi varata kunnolla.
No jaa, taisteluvammoja.
~
 ~
Oltiin varattu aika iso ostosbudjetti Wackeniin, mutta
a. siellä oli Suomen hinnat ja b. ei sinällään niin paljon mitään
 ihmeellistä mitä täältä ei saisi.
Ostin itselleni ihan käytännön syistä Wackenilta Korpiklaanin topin, vyöhön laitettavan holsterbagin,
sekä ihanan tiu´uista koostuvan rannekorun joka helisi ihanasti bändeille taputtaessa

Suomalaisen folkloren mukaan tiu´ut karkoittavat pahoja henkiä.
Palovammojen suojaksi ostin pentagrammihuivin,
sekä pään suojaksi hatun että aurinkolasit.
Jostain hippipuljusta ostin tämmöisen kietaisuhameen.
Pretty as a peach ♥
~
 ~
Palattuamme Hampuriin ostimme molemmat myös uudet kengät ja heitimme
Wackenin pölyiset ja rikkinäiset maiharimme ja tennarimme roskikseen.
Tilalle sain hennon vaaleanpunaiset Adidakset.
Metal AF :D
~
 ~
~
Taivaantakoja osti itselleen pienen
hopeisen käänteisen ristin arkikäyttöön, Summoningin Oath Boundin paidan,
Mardukin Panzer Divisionin että Belphegorin Totenritual-paidat että kasan pinssejä mitkä aikoo kai laittaa nahkaliiviinsä jos se nyt joskus sitä ulkoiluttaisikin.
Itsekin innostuin ostamaan hattuuni että hiuksiini mätsäävän kusenkeltaisen
Bathoryn vuohen sekä Kampfar-pinssit.
Tytölle ostin Lucifirelta kissapaidan että piirustusvälineitä ja hiusharjan
festareiden ulkopuolelta.
Poika sai Dimmun paidan, karkkia ja Taivaantakojalle liian
matalan Wackenlippiksen.
Niin ja Melittan kahvikojusta ilmaisena saadut kirkkaanpunasankaiset aurinkolasit :)
~
~
Ihana unohtumaton Wacken-reissu.
Tässä lista todistamistamme yhtyeistä
"Holy Wacken Landilla":
 Heilung, Belphegor, Gaahls Wyrd, Behemoth, Judas Priest, Dirkschneider, Vogelfrey, Vince Neil, Watain, Sarke, Amorphis, Children of Bodom, Nightwish, Cannibal Corpse, Korpiklaani, Doro, Running Wild, Mr. Big, Arkona, Alestorm, Gojira, Arch Enemy, Dimmu Borgir, Wintersun, Helloween, Ensiferum, Enslaved, Cemican, Skiltron, Heidevolk.

Lähtisin koska tahansa uudelleen kunhan bändikattaus on vaivan väärti.
Onhan se valtava hulabaloo koko tapahtuma mutta jotenkin sitä ihminen sopeutuu
mitä erikoisimpiin ympäristöihin.
Hyvä fiilis ja hieman haikeaa ettei enää kuule nurkan takaa
juoksevan metallimörön
huutavan täysiä randomisti
"Wackeeeeen!!!!"
Faster.
Harder.
Louder.
~