tiistai 21. huhtikuuta 2020

Kivimagiaa

Kun minun varsinainen kotini vaihtui tänne Tallinnaan,
koin tarvetta uusiutua.
Jatkossa en voisi ammentaa
voimaa kotimaan korpimetsistä
tai kuulumisen tunteesta samalla tavoin kuin ennen.
-
Mun lempireitti kotoa Vanalinnaan, Luise tänav. 
 -
Mä uskon että moni henkisen polkunsa
Suomen luontoon, muinaisiin jumaliin
 ja juuriinsa pohjaava
ymmärtää mitä tarkoitan.
-
Kuvat ovat omiani. Ilman leimaa koska why not.

 -
Nyt olemme toisten maaperällä.
Melkein kuin kotona, mutta ei kuitenkaan. 
Olen muukalainen enkä halua tai voi tulla tänne olettaen
 että henkisyys löytyy tästä ympäristöstä itselleni samalla tavoin.
-

 -
Luonnollinen jatkumo mun polulla oli
kiinnostuminen
 kivimagiasta.
Pystyn nimittäin maadoittumaan kivien avulla myös urbaanissa ympäristössä.
Tuntoaisti on mulla luontaisesti yliherkkä,
ja minuun on aina vaikuttanut voimakkaasti kiven
voima, sekä lämpö tai sitten viileys.
-

Lapsena mulla oli tapana tehdä
  eväsleipä ja kiivetä maantien varren suurelle
 siirtolohkareelle seuraamaan autoliikennettä 
Haminan ja Taavetin välisellä pienellä maantiellä.
Vierailtiin sukulaisten mukana Kotkan ja Haminan 
saaristossa paljon, ja saatoin viettää tuntikausia istumalla
rantakalliolla.

Isänäiti oli semmoinen, joka nautti kivien keräämisestä
 ja yhdessä me tehtiin niistä taidetta. 
Me tehtiin kimalleliimalla pahviin tai vaneriin liimaamalla kivitauluja.
Eikä tämä ollut mikään lasten ajanviete vaan mummu teki niitä muutenkin,
ja tosi hienoja!
Kivet oli ihan kotimaan luonnosta tyyliin katinkultaa
 mutta voi että niitä oli jännää etsiä.
Tuliaisiksi reissulta veinkin mummulle milloin
 rantakiviä milloin koristepullollisen hiekkaa
Teneriffan Teideltä.
Me käytiin luokkaretkellä Ylämaan jalokivimuseossa
ja se on yksi mun lapsuuden hyvistä muistoista.
Tahtoisin uudelleen!

Aikuisena sitten nämä omat seikkailut
kalliomaalauksille, riimu,- sekä kuppikiville
ovat olleet tosi tärkeä ja rakas harrastus.
Aina kun vierailen jossain tämmöisessä merkityksellisessä
paikassa, oli se sitten muinaisjäännös
tai ihan vaan itselle mieluisa paikka,
lasken kämmenen kiveä vasten ja ihan silmät kiinni
hetken mietin miltä musta tuntuu ja mitä se tunne mulle kertoo.
-
Viikinkien venehaudalla Ruotsissa
-
Mä liikutuin kyyneliin kun
iskä toi mulle Lofooteilta
meriveden hiomia rantakiviä.
Jotenkin kaunis ele ♥
Lofooteille matkaaminen on mun tulevaisuuden haave,
ja niin kauan kun se ei toteudu, mulla on jo
palanen sieltä itsellä.
-

-
Kivet vasemmalta alkaen:

(Enkeli) Aura kvartsi :
Todellinen platinan ja kirkkaan kvartsin liitto.
Auttaa käyttäjäänsä parantumaan sekä
virittäytymään henkiseen työskentelyyn.

Tangeriini kvartsi:
Saa värinsä rautaoksidista.
Vapauttaa lapsenmielisyyden käyttäjässään.
Auttaa käyttäjäänsä erityisesti henkisen trauman jälkeen.
Se nostaa sielusi värähtelyn positiiviselle tasolle, ja todistaa
että hyvyys vetää puoleensa.
Edesauttaa intohimoa sekä seksuaalista vetovoimaa.
 ♥

Ametisti:
Tasapainottava.
Auttaa pääkipuun.
 Edesauttaa löytämään yhteyden sieluihisi.
Erinomainen meditaatiokivi.
Suojaa pahoilta unilta, rauhoittaa yöunta.

Savukvartsi:
Auttaa juurettomuuden tunteeseen.
Käytetään onnenkivenä mm. muuttaessa vieraaseen maahan.
Maadoittava kivi.
Hajottaa sekä purkaa negatiivisuutta.
Voimistaa eloonjäämisvaistoa.
-
Nämä korukivet eivät niinkään ole olleet mulle merkityksellisiä
aiemmin.
Vierastan chakroja
 ynnä muuta, ja oon
jotenkin mieltänyt aiemmin korukivillä leikkimisen
new-agehömpäksi
tai joksikin wiccailuksi mihin
mä en halua osaa tai arpaa.
"Kuka tahtoo kantaa kiviä hyllyyn pölyttymään"
mietti hän.
 -
-
Orastava kiinnostus aikuisiällä korukiviin heräsi jo muutama
vuosi sitten Tampereen Vapriikin
kivinäyttelyssä johon päädyimme
Birckala-näyttelyn
ansiosta,
mutta viimeinen naula mun kiviin
hörähtämisen arkkuun oli viime talvinen
vierailu Tallinnan vanhassa kaupungissa
sijaitsevaan
Loitsu Kelleriin!
Mikä maaginen puoti,
minne menin suitsukkeita ostamaan ja
päädyin hotellille takaisin mun ensimmäisten
korukivien kanssa.
-
Tämä on Tangeriini kvartsi, joka on saanut värinsä rautaoksidista.

 -
Tai no ensimmäisten ja ensimmäisten.
Mun alkuperäisessä vihkisormuksessa on ametisti,
ja teininä mulla oli laivalta ostetut mustat ja valkoiset kivirannekorut.
Veikkaan että lumikvartsi ja turmaliini.
On mulla lumikvartsinen Astuvansalmen
Artemis-riipus ostettuna
Merimuseosta, Kalevala Korun kolttakoru Onyxillä yms.

Mutta tämmöiset "jonninjoutavat pölynkerääjät"!
Mutta...ensinnäkin,
näitä kiviä on ihana katsella eri valoissa!
Esteettisesti mua viehättää rosoiset käsittelemättömät
kivenpalat tai pilarit,
korumateriaalina ihoa vasten sen sijaan sileät kivet.
Kiviä voi tosiaan hyödyntää korumateriaaleina nyt kun itse
teen osan koruistani. Mieli tekee askarrella aina jos sopivaa luonnomateriaalia
ilmaantuu.
Uuden elämäntilanteen myötä mulla on ollut aikaa kuunnella itseäni, 
ja miettiä luonnollisia rauhoittumis- sekä
keskittymiskeinoja.
Kiven voima on minussa edelleen vahva ja viileä
sileä vuorikristalli rauhoittaakin
mun hermoja mun kämmenellä levätessä enempi
kuin jotkut opioidit.
Kivien merkityksiä on myös mielenkiintoista lukea,
vaikka uskon että ne merkitsevät
eri asioita kullekin.

Ostan mun kivet fiilispohjalta etukäteen miettimättä.
Oston jälkeen on siis hauskaa tutkia
minkälaiset kivet mua veti puoleensa tällä kertaa.
-
Kvartsi- ja turmaliinirannekorut

-
Mun suitsukkeet olivat loppumassa,
ja vastuullisesti pandemian huomioiden
tilasin Loitsu Kellerin nettikaupasta
lisää niitä. Tietysti selasin kivivalikoiman
lävitse ja mukaan ostoksiin tarttui
kaksi kivirannekorua, sekä
reiällinen savukvartsi jonka ehkä liitän mun
Astuvansalmelta löytämiin pieniin luihin riipuksen
muodossa.
Kunhan ne luut saan käsiini toisesta kodista.
Soittivat kuitenkin mulle Loitsu Kelleristä
jotta ilman virolaista mobiilipuh.numeroa
niitä ei voida postittaa
(Omniva-automaattiin).
Sanoin että no prob. mä voin
tulla ne hakemaan jos ootte auki.
-

-
Yritys hyvä siis välttää kotoa poistumista,
toisaalta pääsin tekemään lenkin samalla 3km suuntaansa
ja nauttimaan keväisestä auringonpaisteesta.
Tänään tuntui että Tallinna hymyili
minulle ja otti avosylin vastaan.
Ilma oli lempeä, autot antoivat tietä ja 
maisemat tarjosivat parastaan.
Täytyy kyllä sanoa että tämmöinen väliaikainen turistikato
tekee Tallinnasta viihtyisämmän.
Ymmärränhän minä ettei se saa jatkua.
Nyt jo vanhassa kaupungissa
vastaan tuli monta tyhjää liiketilaa. 

Nyt olen poltellut suitsukkeita sydämeni kyllyydestä.
Hamstrasin mun tuoksurakkautta seetripuuta,
mutta myös uutta tuoksua otin testiin kuten
Appelsiinivanilja, kookos sekä
sitruunaheinä.
-
-
Tosiaan mun "alttari"
 mitä kutsun tässä ees semmoiseksi jotta ymmärrätte pöydän tarkoituksen, ei oo mikään 
wicca-athame-oltava-2cm-pöydän-reunasta-vasemmalle-
viritelma, vaan ihan mun henk.koht. muuttuva kokoelma mulle merkityksellisiä
maagisia juttuja.
Havaitsin silti että oon kerännyt tiedostamatta eri elementit
yhteen.

Maa:
Eläimen sarvi, kivet, kasvit
Tuli:
Suitsuke sekä tuikku, tulitikut
Ilma:
Suitsukkeen savu sekä sulka
Vesi:
Tuoksuöljyvesi jota kuumennan
messinkipadassa.

Muuta huomionarvoista;

Menneisyys:
Kuvat edesmenneistä,
shamaanirumpu
Mamin pitsiliina

Nykyisyys:
Energialamppukello

Tulevaisuus:
Tarotit,
Riimut
Kristallipallo

Oho :D



 





lauantai 4. huhtikuuta 2020

Karanteenipäiväkirjat

Me ollaan oltu vapaaehtoisessa karanteenissa siitä lähtien kun NBA keskeytettiin.
Siinä on semmoinen bisnes, että sen keskeyttäminen kertoi jotain koronan vaaroista vielä Italian tilannetta voimakkaammin.
Sillä raha se tätä palloa pyörittää..

Täällä Tallinnassa lasten viimeinen koulupäivä oli perjantai 13.3. ja tämän jälkeen alkoi meidän eristäytyminen ulkomaailmasta.
-
En koskaan tahtoisi joutua kokemaan enää sitä tilannetta missä mun lapsen on vaikea hengittää.
Knut on pienempänä sairastanut äkillisen laryngiitin ja silloin me oltiin lääkespiirassa keskellä yötä ensiapupolilla.
-
Also, Knut on autistinen eikä ymmärrä vaaraa.
Ymmärtää kyllä että ulkona on pöpö ja kaikki, myös koulukaverit ovat kotona, mutta ei semmoista että hanskaa ei voi ottaa pois, koskea kaidetta rappusissa ja sen jälkeen hieroa silmiä.
Tulevaisuudessa jos ja kun tästä elämä normalisoituu, täytynee jatkaa liioiteltua hygieniaa jotta poika on paremmassa turvassa kun seuraava pandemia pöllähtää kehiin.
-
Täällä Tallinnan keskustassa jengi ulkoilee kuin viimeistä päivää, ja tämä tarkoittaa sitä ettet juuri lenkkeile ilman altistumista pöpöille.
Me ehdittiin asua täällä ns. normaalioloissa alle kaksi viikkoa enkä oikein tiedä vielä rauhallisempia ulkoilumaastoja.
Pääasiassa meidän ulkoilu on tapahtunut kattoterassilla kun on ollut hyvä ilma, ja muutaman kerran ollaan ajeltu ympäri Tallinnaa.
Kattoterassille tilasin Tallinnan Sotkasta kotiin kannettuna sohvan sekä maton.
Pari päivää ehdittiin ennen takatalvea/ vesipaistetta terassista nauttimaan.
-

 -
 Positiivista tässä korona-ajassa on se, että liikennemäärät ovat vähäisempiä joten pystyn stressivapaammin treenaamaan Tallinnassa suunnistamista autoillen.
Eilen me ajeltiin (vahingossa) vanhaan kaupunkiin ( helvetin mukulakivet )
sekä läpi Nõmmen metsien ja oltiin jo kovaa vauhtia kohti Pärnua :D
Tunnelmaa latistaa tehokkaasti elektroniset infotaulut jossa huutomerkillä tehostettuna käsketään ;
" Püsi Kodus!"
-
Kotikoulu on sujunut yllättävän kivuttomasti. Neiti on vedellyt kymppiä kokeista ja muutenkin osoittanut suurta vastuuntuntoa omasta opiskelustaan.
Knut kapinoi ensin kotikoulua vastaan mutta nyt jo pyytää että
tehtäisiin tehtäviä.
Me olemme opetelleet eestinkielisiä fraaseja ja sanoja.
Oppimiskokemus myös minulle.
Olen myös joka päivä tarinoinut englanniksi reissuvihkoon 
meidän tekemisistä joten kielikylpyä oon saanut kerrakseen.
-
Mieliala on vaihdellut kotoilusta nauttimisen ja alakulon välillä.
Olen tosi onnellinen että sain viime vuonna hoidettua omat asiani kuntoon.
-
En ole juuri jaksanut panostaa ulkoiseen olemukseen sillä what´s the point?
-
-
Sen sijaan kokonaisvaltaiseen kehon ja mielen hyvinvointiin olen pyrkinyt mm.
seetripuun tuoksuisilla kuumilla kylvyillä ( lisään eteeristä öljyä kylpyveteen),
olen dronematkaillut Youtubessa Skotlannin yllä ja mieleni siivin
Adrian Von Zieglerin musiikin tahdissa.
Musiikki ylipäätään on elinehto.
Aina, mutta erityisesti näinä aikoina.
Nostin myös tarotkortit sekä riimun eräs ilta.
Suitsukkeita sekä eteerisiä öljyjä olen poltellut harva se ilta.
Kirjat ovat saaneet pölyttyä sillä puhelimen ruutu on ollut liian viehättävä, mutta tänään huomasin olevani vaiheessa, että kerrankin olen
LOPEN KYLLÄSTYNYT netissä roikkumiseen.
Illalla jatkan Vihreän Noidan parissa.
So Mote It Be.
-
-
Minua on alkanut ällöttää mun voimattomat käsivarret mutta onneksi 
toin Suomesta 5kg.n puntit.
Pohjalta taas lähdetään mutta tiedän että kurinalaisella
 treenillä mun käsivarret on kesään mennessä mintissä.
Siinä missä ennen jaksoin 3x 4x15 sarjoja, nyt jaksan 2X 3x10 sarjat.
Mä tiedän kuitenkin ettei alussa kannata lähteä repimään tai käy huonosti.
-
Netflix and chill
 on kyllä ollut korvaamaton ajanviete.
Onneksi Ozarkista alkoi 3.kausi.
Youtubesta oon katsellut BBC.n dokumentteja  niiden dronelentojen lisäksi.
Pari vaatetilausta oon myös tehnyt itseni iloksi sekä tukeakseni mun lemppari
alt.clothing kauppaa, liettualaista Fantasmagoriaa.
Fantasmagorian asiakaspalvelu on ollut timanttinen 
kaikki nämä vuodet mitä olen heillä asioinut,
 hintataso todella kohtuullinen ja toimitus supernopeaa.
Viimeksi sain paketin kahdessa päivässä tilauksesta suoraan kotiovelle. 
Taivaantakoja on antanut luvan shoppailla niin paljon kuin koen tarvitsevani ja jos se tuo iloa elämään. Mä nyt kuitenkin haluan ees kerran käyttää kaikkea uutta ennen kuin tilaan lisää.
-
Okkultismi kiehtoo keskiaikaisessa ympäristössä kummasti.

-
Jos tuota lupa-asiaa ihmettelette, niin mähän oon täysin kotirouvana täällä.
Vaikka me ollaan naimisissa ja kaikki on meidän puoliksi enkä itsekään vain laakereillani lepäile,
on minusta kohtuullista kysyä toiselta hieman isommista kuin parin kympin ostoksista.
-
Taivaantakoja viettää aikansa lähinnä työskennellen sekä pelaten.
Niiden yhteisö on jälleen reipastunut Discordissa eli sen
puhekannulla täsmällisemmin ilmaistuna joten
jonkun verran joudun taistelemaan mun yöunien puolesta.
Mä ymmärrän kyllä että ihminen tarvii sosiaalista kontaktia mutta
onneksi Taivaantakoja ymmärtää mun huolen siitä etten tahdo
kroonisen unettomuuden tulevan takaisin.
Se yrittää olla mahdollisimman pieni ja huomaamaton
 ja mä yritän sietää pientä ääntä yöaikaan.
-
Ruokaostoksilla ollaan käyty n. kerran viikkoon.
Yöaikaan 24/7 Prismassa.
Heti silloin Pohjois-Euroopan koronakriisin alussa
ostin meille parin viikon valmiusvaraston. 
Täällähän ei ollut mm. kuivakaapeissa mitään sillä olimme vastikään muuttaneet.
Hyvin on kaikkea kulutettu ja uutta ostettu tilalle.
Myslit taisi olla ainoa virheostos sillä kun avasin paketin, siitä
huolimatta että merkki oli suomalainen ja
päiväystä ensi marraskuulle ne haisivat ja maistuivat täysin
 homeelle vaikkei päältäpäin mitään erikoista ollutkaan.
 Maidot sekä leikkelemakkarat ovat täällä semmoisia jotka pilaantuu ennen aikojaan.
Oonkin siirtynyt ostamaan semmosia salamipötköjä mitkä kestää hyvänä huomattavasti pidempään sekä hylamaitoa aina jos sitä löytyy kaupasta.
Mä en koskaan ole ollut kokolihan ystävä ja täällä Virossa se oikein korostuu.
En tykkää paikallisista lihoista enkä kanoista.
Mä oon tottunut syömään kasvispihvejä siinä missä muu perhe vannoo pihvin nimeen.
-
Ikävä Suomeen alkaa olla jo melkoinen.
Eihän meidän näin kauaa pitänyt olla poissa.
Uusimaa on kuitenkin kiinni, meillä ei ole virallista asuinpaikkaa Suomessa enää,
eikä 14 vrk.n karanteeni juuri houkuttele.
Haikailu menneeseen ei nyt auta, sen sijaan reippaasti keskitymme tulevaan.
-
Mä asetan mun karanteenitavoitteiksi:
- Positiivisemman ajattelukaavan
- luen kaikki kirjat mitä oon tänne tuonut
- harjoittelen kanteleensoittoa
- nostan punttia 5-6 pv. viikossa
Miten teidän karanteeniarki sujuu?